Tarkenna hakuasi

Outi Nuutinen ([email protected])

Takanani on 32 vuoden kokemus koko elinkaaren käsittävästä ravitsemushoidon opetuksesta ja sen kehittämisestä laillistettujen ravitsemusterapeuttien (TtM) koulutuksessa. Ohjaamani pro gradu-tutkielmat ovat keskittyneet ravitsemushoidon toteutumiseen ja kehittämiseen.

Parhaillaan ohjaan yhteistyössä monitieteisen tutkimusryhmän jäsenenä ja vastuututkijana kahta väitöskirjatutkimusta: ”SAPERE-ruokakasvatus – yhteys 3-5- vuotiaiden lasten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön kotona ja päiväkodeissa” ja ”RUOKAA MIELELLE – motivoiva ja voimavarakeskeinen ryhmämuotoinen ravitsemuskuntoutus osana masennuksen hoitoa”. Siinä selvitetään ryhmämuotoisen, motivoivan ja voimavarakeskeisen Ruokaa mielelle – intervention yhteyttä masennuksen lievittymiseen, ruokavalion laadun, syömiskäyttäytymisen, elämänlaadun sekä työ- ja toimintakyvyn paranemiseen, hyväksyttävyyteen ja kustannusvaikuttavuuteen osana kokonaishoitoa.

Työryhmäjäsenyydet osana työkuvaani: ”Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntotutuskeskuksiin” (VRN 2010); ”Lasten lihavuuden ehkäisy ja hoito” PsT Susanna Angle’n kanssa Lihavuus -kirjassa (Duocecim 2015) sekä ”Hyvät ravitsemuskäytännöt – Ravitsemusterapeutit ja ravitsemusasiantuntijat osana terveyden edistämistä ja ravitsemushoitoa” (RTY 2020).

FT, laillistettu ravitsemusterapeutti

puh. +358 504691779

Outi Ratamäki ([email protected])

Tutkimustyössäni olen keskittynyt ihmisten, eläinten, luonnon ja ympäristön välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Olen tutkinut muun muassa suurpetopolitiikkaa ja -konflikteja, luonnonvarojen kestävän käytön ja hallinnan haasteita oikeuden ja politiikan rajapinnalla sekä eläinpolitiikan ja -oikeuden muutosta. Työssäni on usein läsnä moni- ja poikkitieteellisyys ja politiikan monitasoinen luonne. Lisäksi minua kiinnostaa oikeustieteen metodit ja erilaisten metodien yhdistäminen. Olen ympäristöpolitiikan dosentti (Tampereen yliopisto) ja eläinpolitiikan dosentti (Itä-Suomen yliopisto). Opetan eläinpolitiikasta ja -oikeudesta sekä empiiristä oikeustutkimusta. Olen Itä-Suomen yliopiston empiirisen oikeustutkimuksen yksikön vastuuhenkilö.

Paavo Honkakoski ([email protected])

Paavo Honkakoski tutkii lääkeaineiden aineenvaihdunnan entsyymeitä ja lääkkeitä kuljettavia transporttereita, niitä sääteleviä tumareseptoreita ja näiden prosessien soveltamista lääkeaineiden ominaisuuksien tutkimuksissa. Hän kuuluu UEF:n tutkimusyhteisöön DrugTech ja mukana UEF:n koordinoimissa H2020 EDCMET-konsortiossa sekä Horizon Europe NEMESIS-konsortiossa.

Pasi Hirvonen ([email protected])

Opetan ja tutkin sosiaalipsykologian tiimissä yhteiskuntatieteiden laitoksella. Olen myös mukana UEF:n neurotieteiden tutkimusyhteisössä, professori Päivi Erikssonin Neuro-impakti ja innovaatiot -tutkimusryhmässä. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden tohtori (sosiaalipsykologia).
Erityisosaamistani ovat laadulliset tutkimusmenetelmät, erityisesti diskursiiviset, dialogiset ja narratiiviset menetelmät. Tutkimukseni keskittyy organisaatioiden ja johtamisen tutkimukseen, työelämän mikrokulttuureihin, vuorovaikutukseen ja tiimidynamiikan teemoihin.

Pasi Saukkonen ([email protected])

Aluetutkija ja -kehittäjä Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa. Fokuksena maaseutututkimus, maaseudun kehittäminen, aluetaloustieteellinen tutkimus ja arviointitutkimus.

Pasi Schultz ([email protected])

Työskentelen väitöskirjatutkijana tieteellisen raamatuntutkimuksen eli eksegetiikan parissa. Tutkimusintresseihini kuuluvat erityisesti kulttuurinen astronomia, tekstinlouhinta, kognitiiviset metaforateoriat sekä argumentaatioanalyysi. Tutkin tällä hetkellä sitä, miten Raamatun kirjoittajat ovat hyödyntäneet antiikissa tunnettuja tähtikarttoja ja tähdistöihin liitettyjä myyttejä teksteissään.

Pasi Vahimaa ([email protected])

Fotoniikan professori, aiheina esimerkiksi diffraktiivinen optiikka ja optinen koherenssiteoria. Digitaalisten oppimisvälineiden avulla useilla kursseilla opettava. Virtuaalitodellisuuden, laajennetun todellisuuden ja sensoridatojen hyödyntäminen opetuksessa. Suuntana online-oppiminen ja sen mahdollistavat oppimisympäristöt. Kiinnostavimmat tutkimuskohteet tällä hetkellä oppimisen prosessien mittaaminen hyödyntäen uusinta teknologiaa. Pitäen koko ajan mielessä koneoppimisen ja tekoälyn valtavat mahdollisuudet oppimisen työkaluina.

Paula Paajanen ([email protected])

Työskentelen tutkijatohtorina FriendMUM-hankkeessa, jossa tarkastellaan maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten äitien kulttuurienvälisiä ystävyyssuhteita ystäväohjelmassa. Opetan myös osa-aikaisesti sosiaalipsykologiaa.

Aiempi tutkimukseni on keskittynyt arkisiin ryhmien välisiin kontakteihin, erityisesti pienten lasten äitien välisiin kohtaamisiin ja arkiseen segregaatioon monietnisillä asuinalueilla. Laajemmin olen kiinnostunut siitä, miten arjen vuorovaikutus eri konteksteissa muokkaa ihmisten kokemuksia ja ryhmienvälisiä suhteita moninaistuvissa yhteisöissä. Olen osallistunut myös tutkimushankkeisiin, joissa on tarkasteltu kansallisia symboleja ja paikallisia ympäristöuhkia. Käytän tutkimuksessani erilaisia laadullisia lähestymistapoja.

Tutkimuksen ohella olen opettanut sosiaalipsykologian kursseja, jotka käsittelevät muun muassa ryhmienvälisiä suhteita, mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä ympäristösosiaalipsykologiaa. Olen lisäksi kiinnostunut opetuskäytännöistä, jotka tukevat tutkivaa oppimista ja uteliaisuutta.

Paula Rautionaho ([email protected])

Tutkin kieliopillista vaihtelua maailmanenglanneissa. Englantia puhutaan ympäri maailman äidinkielenä, toisena kielenä tai vieraana kielenä, mutta onko englanti samanlaista kaikkialla? Olen kiinnostunut erityisesti progressiivimuodosta (suomeksi kestopreesesens: I’m reading an interesting book.), mutta myös muista kieliopillisista piirteistä, kuten modaaliapuverbeistä sekä BE-verbin muodoista. Tutkin maailmanenglanteja, mutta myös brittienglannin muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. Käytän työssäni korpuslingvistiikan keinoja ja edistyneitä tilastollisia menetelmiä.

Olen kiinnostunut myös englannin kielen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toimin Ihmistieteiden tutkimusinfrastruktuurin koordinaattorina Filosofisessa tiedekunnassa.

Pauliina Lukinmaa ([email protected])

Työskentelen sukupuolentutkimuksen alan postdoc-tutkijana Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa sekä historia- ja maantieteiden laitoksella.

Koneen Säätiön rahoittamassa Postdoc-tutkimusprojektissa (2023–2026) analysoin venäjänkielisten LHBTIQ+ aktivistien arjen käytäntöjä, verkostoja ja transnationaalisen solidaarisuuden ilmentymiä Baltian maissa ja online-ympäristössä. Kysyn, miten kansainvälisesti hajallaan olevat aktivistit muodostavat aktivismiaan tiukentuneen kontrollin ja geopoliittisten jännitteiden aikana. Etnografinen väitöskirjatutkimukseni (2022) tarkasteli LHBTIQ+ aktivismin kehitystä ja toiminnan muotoja Pietarissa 2010-luvun lopulla.

Lisäksi työskentelen osa-aikaisesti Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Vaihdevuosien uusi tuleminen: monimuotoisuutta, tietoisuutta ja aktivismia (2024–2028). Projektissa tarkastelen vaihdevuositematiikkaan keskittyviä, sukupuoli- ja ikätasa-arvoa painottavia yhteisöjä ja vaikuttajia, keskittyen erityisesti aktivismin ja hoivan yhteenkietoutumiin.

Toimin vastuuopettajana Sukupuolentutkimus tietämisen tapana -opintojaksolla (Itä-Suomen yliopisto). Ohjaan sukupuolen- ja kulttuurintutkimuksen alan väitöskirjatutkijoita sekä toimin väitöskirjatutkijoiden seurantaryhmissä.

Olen Sukupuolentutkimuksen seuran hallituksen jäsen (2021-) sekä valtakunnallisen sukupuolentutkimuksen HILMA-verkoston johtoryhmän varajäsen (2022-).