Biolääketieteen suurin haaste on puutteellinen ihmisbiologian ja ihmisen sairauksien molekyylimekanismien ymmärtäminen. Nämä mekanismit koostuvat moninaisista signalointireiteistä, jotka yhdistävät ympäristön, ravinnon, genetiikan ja elintapojen vaikutukset molekyylitasolla, muodostaen monimutkaisen kudelman, joka vaihtelee solutyypistä ja solun tilasta toiseen, määrittäen kokonaisuutena yksilön kudosten sairastumisriskin. Patologisiin muutoksiin johtavien mekanismien selvittäminen vaatii datan keräämistä ihmiselimistöstä, sen järjestämistä ja tulkitsemista, ja tehtyjen löytöjen varmistamista hyvintoteutetuissa ihmiskeskeisissä tautimalleissa.

Tutkimusryhmäni kehittää laboratorio- ja tietokonemenetelmiä, rakentaen muille tutkijoille työkaluja ja aineistoja, joita hyödynnetään tautimekanismien tutkimuksessa. Käytämme tutkimuksessamme lähestymistapaa, jossa aloitamme elävästä ihmiskudoksesta, selvittäen siinä tapahtuneita molekyylitason muutoksia yksisolutekniikoin. Analysoimme datan ja muodostamme kuvan solu-solusignaloinnista, molekyylikaskadeista ja -verkostoista, jotka edesauttavat taudin syntyä ja etenemistä. Tutkimme identifioituja potentiaalisia kausaalisia tekijöitä ihmissolu-, kudos- ja keinokudosmalleissa varmentaaksemme löydöksiä ja testataksemme pienmolekyylejä, jotka muokkaavat identifioitujen mekanismien toimintaa, toimien potentiaalisten lääkeaineiden tavoin.

Tutkimuksessamme on kolme päälinjaa: 1) Multiomiikkadatan kerääminen ja sen järjestäminen sydänkartoiksi, jotka ovat kaikkien tutkijoiden luettavissa, jotta ihmisen molekyylibiologian ymmärrys karttuu ja tautimekanismien selvittäminen nopeutuu; 2) Nykyisen tutkimustiedon kriittinen tarkastelu ja sen täydentäminen tutkimuksen laadun parantamiseksi; 3) Tautimekanismien rakentaminen kliinisistä näytteistä kerättyyn dataan, validointimalleihin ja tietokoneanalyyseihin perustuen, priorisoiden kohdemolekyylejä jatkotutkimuksiin ja lääkekehitykseen.