Luontopoliittinen tutkimustyöni on kohdistunut pääosin Arktisen ja boreaalisen alueen kehityshaasteisiin, joita olen tarkastellut paikallisina/alueellisina ja ylirajaisina/planetaarisina kysymyksinä. Omana erityisenä kohteenani on ollut Joensuun kaupunkisuunnittelu, erityisesti siinä piilevät mahdollisuudet kestävään kaupunkikehittämiseen. Tutkimustyössäni olen varioinut ja kehitellyt ’ympäristötoimintatutkimuksen’ menetelmiä: maantieteilijänä suosin ajankohtaisia aiheita sekä tutkimuspohjaista yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamista. Opetustehtävissäni planetaariset ympäristö- ja kehityshaasteet ovat läpikäyvästi läsnä.
Ari Pappinen ([email protected])
Opetus- ja tutkimusalana ovat metsien terveys sekä teollinen metsäbiotekniikka ja biojalostus. Metsien terveyden osalta keskeisiä aiheita ovat metsäpuiden epigeneettinen sopeutuminen ympäristön häiriöihin ja ilmastonmuutokseen sekä biodiversiteetin käyttö ja hoito. Erityisenä tutkimuskohteena on metsien biodiversiteettikohteiden sekä lyhytkiertopuuviljelmien kykeminen hiilikkompensaatiomarkkinoille. Teollisen metsäbiotekniikan ja biojalostuksen tutkimuksen keskiössä ovat hiilineutraalien biopohjaisten tuotteiden ja materiaalien tuotannon prosessimallinnus ja tuotannon hiilijalanjäljen sekä tuotteiden elinkaaren laskenta (Scope1, 2 ja 3 sekä LCA).
Ari Sivenius ([email protected])
Kasvatustieteen tohtori
Kasvatustieteiden metodologian ja tutkimuskäytännön yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Kasvatustieteen, erityisesti yhteiskuntaorientoituneen kasvatustutkimuksen dosentti, Tampereen yliopisto
Kasvatus & Aika -lehden toimituskunnan jäsen
Tutkimus
Tutkin, ajattelen ja kirjoitan – ja vien tutkimuksellista ajattelua opetuksen arkeen. Lähestyn kasvatusta ihmisen kokemuksen ja maailmasuhteen muotoutumisena. Olen kiinnostunut siitä, miten merkityksiä muodostetaan suhteessa itseen, toisiin ja maailmaan sekä millaisissa ehdoissa nämä suhteet tulevat ymmärrettäviksi. Tarkastelen kokemusta, aikaa, merkityksen muodostumista ja ihmisenä kasvamista sekä sitä, miten nämä ilmenevät ja muotoutuvat kasvatuksen ja koulutuksen käytännöissä.
Vireillä olevat projektit
Phenomenology of Time
Existential Homelessness
The Ontological Status of Experience
Opetuksen painopisteet
Tieteenfilosofia ja metodologia
Ihmistieteiden tieteenfilosofiset perusteet · luennot (5 op) · oppimistehtävät (5 op)
Kvalitatiivinen tutkimus 2 · luennot (2 op)
Kasvatusfilosofia ja -historia
Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat · yhteinen osa (2 op) · koulutuskohtainen osa: kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (3 op)
Kasvatusfilosofia · kasvatustiede (5 op) · aikuiskasvatustiede (5 op)
Classics of Education and Adult Education · education (5 op) · adult education (5 op)
Koulutus ja yhteiskunta
Eriarvoisuus koulutuksessa (5 op)
Ohjaus
Pro gradu -tutkielmat
Väitöstutkimukset
Ari Tervashonka ([email protected])
Ari J. Tervashonka on Holistic Science association ja Finnish Methodology Societyn puheenjohtaja. Hän on myös jäsen teknologian ja tieteen historian kansalliskomiteassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy teorian historiaan, intellektuelliin historiaan, tieteen filosofiaan ja opiskelijoiden akateemiseen mentorointiin. Tervashongan metodologinen tutkimus keskittyy laadulliseen tutkimukseen, systemaattiseen analyysiin ja sen variaatioihin.
Tutkimusintressit
- Systemaattinen analyysi
- Intellektuelli historia ja teorian historia
- Tieteenfilosofia
- Metodologia (pääasiassa monimutkaisten laadullisten ongelmien ja toiminnallisuuteen perustuvien tulkintojen osalta)
- Poikkitieteelliset projektit ja viestintä
- Akateemisesti erinomaisten opiskelijoiden mentorointi
- Systeemiteoriat
Arto Koistinen ([email protected])
Laitoksen varajohtajana vastaan laitoksen strategisesta kehittämisestä ja seurannasta erityisesti tutkimuksen, tutkijakoulutuksen, innovaatioiden ja tutkimusinfrastruktuurien osalta.
Tehtäviini kuuluu mm. vaikuttavuustyö alueellisten ja kansallisten innovaatioekosysteemien, yritysyhteistyön ja oppilaitosyhteistyön kautta.
Tutkimus
Tutkimuksen osalta erityisosaamistani on materiaalitekniikka, erityisesti materiaalien analytiikka, materiaali- ja menetelmäkehitys ja materiaali-interaktiot. Mikromuovitutkimuksessa olemme eräs Suomen keskeisimmästä tutkimusryhmistä, ja olen johtanut useita rahoittamaa mikromuovihankkeita (mm. Akatemiahankkeet).
Arto Salonen ([email protected])
Toimin kestävän hyvinvoinnin professorina yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiaalipedagogiikan oppiaineessa. Tutkin kestävämpien elämäntapojen omaksumista tekoälyistyvässä yhteiskunnassa, jossa ihmisten kulutustottumukset ja sosiaalisen osallisuuden muodot muuttuvat. Professuuriesitelmäni pidin aiheesta Kohti planetaarista kansalaisuutta. Johdan Strategisen tutkimuksen SISU-konsortiota sekä 10 yliopiston yhteistoimijuuteen perustuvaa kestävyysmurroksen tohtorikoulutuspilottia.
Teoreettinen tutkimukseni perustuu planetaariseen lähestymistapaan, jota sovellan sivistysnäkemyksen, osallisuuskäsityksen ja sosiaalipedagogiikan kehittämiseen. Empiirinen tutkimukseni kohdistuu yhteiskunnallisen muutoksen konkreettiseen toteutumiseen. Olen tutkinut esimerkiksi kestävää kulutusta, itseajavilla autoilla matkustavien kokemuksia, uusien ruokaratkaisujen hyväksyttävyyttä ja työhyvinvointia. Lähestymistapani on tieteidenvälinen ja tulevaisuussuuntautunut. Sille on ominaista oppimiseen perustuva ihmisen maailmasuhteen muutos. Halutessasi voit tutustua tarkemmin tutkimusteemoihini ja julkaisuihini kotisivuillani.
Jos tunnistat samoja kiinnostuksen kohteita, ota yhteyttä. Teen tutkimusyhteistyötä eri instituutioiden kanssa ja ohjaan väitöstutkijoita. Minulla on dosentuurit seuraavissa korkeakouluissa:
– Helsingin yliopisto, kasvatustiede
– Maanpuolustuskorkeakoulu, kestävä kehitys
– Itä-Suomen yliopisto, ekososiaalinen hyvinvointitutkimus
Toimin myös valtioneuvoston nimeämässä Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa, joka auttaa kohdentamaan politiikkatoimia tiedeperustaisesti yhteiskuntaa uudistettaessa. Lisäksi vuoden 2022 alusta lähtien olen toiminut Snellman-kesäyliopiston tiederehtorina.
Arto Urtti ([email protected])
Tutkin lääkeaineiden saattoa ja kohdentamista perille kohteisiinsa. Tutkimus liittyy näin ollen farmakokinetiikkaan, tietokonemallitukseen, lääkeformulointiin ja nanoteknologiaan. Erityisenä kiinnostuksen kohteena silmän lääkintä.
Atte Eskelinen ([email protected])
Toimin tutkijatohtorina tuki- ja liikuntaelinsairauksien, nivelrikon, biomekaniikan ja mekanobiologian tutkimusaloilla. Perustutkimukseni keskittyy nivelruston rappeutumisen aiheuttavien tekijöiden selvittämiseen kokeellisesti (kudosviljely/bioreaktori) ja laskennallisilla tietokonemalleilla. Translationaalisen tutkimuksen näkökulmasta olen mukana polvinivelen biomekaanisia ja biologisia tekijöitä sisältävien tietokonemallien kehitystyössä sekä valmistelemassa kliinisen datan keräystä potilaista, joilla on kivulias nivelrikko.
Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä biomekaanisista ja tulehduksellisista mekanismeista, jotka ovat yhteydessä nivelrikkoon ja krooniseen nivelkipuun. Projekti on osa kansainvälistä konsortiota (MathKOA – The Center for Mathematical modeling of Knee OsteoArthritis, Aalborgin yliopisto, Aalborgin yliopistollinen sairaala, Lundin yliopisto, UEF), jonka yleisenä tavoitteena on kehittää personoituja, nivelrikon etenemistä ja kipua ennustavia malleja. Malleja voidaan hyödyntää hoitostrategioiden optimoimiseen matkalla kohti aiempaa parempaa ja potilaiden kipua vähentävää tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoa.
Atte von Wright ([email protected])
Opetus- ja tutkimustoimintani kohdistui elintarvikkeiden tuotekehitykseen, elintarviketoksikologiaan ja elintarvikehygieniaan sekä elintarvikelainsäädäntöön. Erityisesti tutkin maitohappobakteereiden hyödyntämistä elintarvikeprosesseissa tuotteiden säilyvyyden, turvallisuuden ja ravitsemuksellisten ominaisuuksien parantamiseksi. Osallistuin ryhmäni kanssa useisiin Euroopan Unionin tutkimushankkeisiin ja olin myös jäsenenä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA:n) tiedepaneeleissa ja työryhmissä.
Jäätyäni eläkkeelle vuonna 2016 olen jatkanut tohtoriopiskelijoiden ohjaajana sekä osallistunut asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeisiin Keski-Aasian yliopistojen ja elintarvikesektorin kanssa (mm. Kazakstanin kansallisen maatalousyliopiston kanssa toteutetun ’Green Biotechnology and Food Security’ maisteriohjelman akateemisena vastuuhenkilönä).
Olen lisäksi ollut aloittamassa meneillään olevaa Kuopion Ruokalaakso-hanketta, jossa luodaan yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, kehitysyhtiö Savo Grow:n sekä maakunnan elintarvikeyritysten välinen yhteistyöverkosto elintarvikesektorin aluelliseksi kehittämiseksi.