FinCC-luokituskokonaisuus, hoitotyön termistön tutkimusryhmä

Kansallisesti määriteltyjä hoitotyön keskeisiä rakenteisia tietoja ovat hoidon tarve, hoitotoimet, hoidon tulos, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Finnish Care Classification (FinCC) –luokituskokonaisuudella kuvataan hoitotyön keskeisistä rakenteisista tiedoista hoidon tarve, hoitotoimet ja hoidon tulos. Hoitotyön yhteenveto koostetaan keskeisistä hoitotyön rakenteisista päivittäismerkinnöistä. Hoitoisuuden määrittämiseen käytetään esimerkiksi RAFAELA-tuoteperheen hoitoisuusluokituksia. Hoitoisuustieto voidaan tuottaa myös automaattisesti rakenteisesti kirjattujen keskeisten hoitokertomustietojen avulla. Tällöin hoitoisuusvaativuustieto ja henkilöstöresurssin tarvetieto muodostuu reaaliaikaisesti hoitotyön prosessin aikana tehtyjen hoidon kirjausten määrästä ja tiheydestä/intensiivisyydestä sekä näiden yhteyteen integroidusta henkilöstöresurssitarpeen mittarista. FinCC 4.0 ja HOIq-hoitoisuusluokituksen yhteensovittaminen tehdään v. 2020 aikana FCG:n ja Itä-Suomen yliopiston välisellä sopimuksella.

FinCC-luokituskokonaisuus mahdollistaa systemaattisen hoitotyön prosessimallin mukaisen kirjaamisen potilaskertomuksiin. Tarkka ja täsmällinen hoidon tarpeen kirjaaminen luokitusta käyttäen helpottaa ja konkretisoi hoitotoimia sekä hoidon tuloksen kirjaamista.

FinCC:n eri versioita on ollut käytössä yli 20 vuoden ajan. Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli kehitettiin HoiDoc- ja HoiData-kehittämishankkeissa vuosina 2005–2009. FinCC-luokitukskokonaisuuden hierarkinen rakenne pohjautuu yhdysvaltalaiseen hoitotyön kirjaamisen luokitukseen (Clinical Care Classification, CCC). FinCC sisältää Suomalaisen hoidon tarveluokituksen (SHTaL), Suomalaisen hoitotyön toimintoluokituksen (SHToL) ja Suomalaisen hoidon tuloksen tilan luokituksen (SHTuL). Malli perustuu useiden vuosien aikana tehtyjen tutkimus- ja kehittämishankkeiden, pilotointien ja käyttäjäpalautteiden sekä asiantuntijatyön tuloksiin. Käyttäjäkyselyitä on tehty vuosina 2007, 2010 ja 2018. Vuoden 2010 palautteen perusteella komponenttien välillä tehtiin luokkien tarkastuksia ja komponenttien välistä selkeyttä lisättiin. Vuoden 2018 palautekyselyn perusteella kehitettiin erityisesti FinCC-luokituksen käytettävyyttä lisäämällä siihen luokkia, jotka mahdollistavat kliinisessä käytössä olevien mittareiden käytön. Lisäksi kehitystyössä otettiin huomioon näyttöön perustuva tieto ja asiantuntija- eli kokemusnäyttö, joiden perusteella arvioitiin terminologista ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja loogisuutta huomioiden myös käyttäjäpalautteet. Vuoden 2019 lopulla valmistuivat SHTaL versio 4.0 ja SHToL versio 4.0. SHTuL luokituksesta käytetään edelleen versiota 1.0. Versiot ovat olleet haettavissa Koodistopalvelimelta vuoden 2012 alusta alkaen.

Luokituskokonaisuutta päivitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Päivitystyötä tehdään näyttöön perustuvan tiedon ja käyttäjiltä saadun palautekyselyiden perusteella ja jatkuvan palautteen muodossa.

FinCC-luokituskokonaisuuden päivittämisvastuu toteutetaan THL:n ja Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen välisellä sopimuksella.
Lisätietoja: Ulla-Mari Kinnunen (ulla-mari.kinnunen(a)uef.fi). Väitöskirja: Haavahoidon kirjaamismalli – innovaatio kliiniseen hoitotyöhön
Hankkeessa ovat vuoteen 2013 saakka olleet mukana Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella: Anneli Ensio, Ulla-Mari Kinnunen, Mikko Härkönen. Vuodesta 2015 Ulla-Mari Kinnunen ja vuodesta 2020 Tiina Hassinen.

Kansallisen tason FinCC Asiantuntijaryhmä 2023:

Ulla-Mari Kinnunen (pj), Itä-Suomen yliopisto
Tiina Hassinen,
Johanna Ikonen, Itä-Suomen yliopisto, tohtoriopiskelija
Pia Liljamo, THL
Timo Ukkola, STM
Anne Kuusisto, Satakunnan hyvinvointialue
Minna Mykkänen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Sirkku Säätelä, AMK Novia