Tarkenna hakuasi

Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön (ArvoHiili) profiilikuva

Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön (ArvoHiili)

Projekti
01.10.2023 - 30.06.2026
Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta

Rahoittajat

Päärahoittaja

Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön (ArvoHiili) rahoittajan logo

Hanketta rahoitetaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Geologian Tutkimuskeskus (päähankkeen toteuttaja), Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy ja Luonnonvarakeskus.

Johtajat

1. Tausta

Tarve vähentää Suomen ja Euroopan unionin ilmastopäästöjä lisää painetta ohjata alueita hiilivarastoja säilyttäviin maankäyttömuotoihin ja rakentaa järjestelmiä, joissa maanomistaja saisi korvauksen päästöjen vähentämisestä. Turpeen hiilivaraston säilyttämisestä on saatavissa suhteellisen pysyviä päästövähennyksiä, joko valtiojohtoisissa tai vapaaehtoisen kompensaation järjestelmissä. Uusi markkinatilanne, jossa varastoidulla ja sidottavalla hiilellä on myytävissä oleva arvo, tuo turvetuotannosta poistuvien alueiden maanomistajan harkittavaksi perinteisten vaihtoehtoja, jos vain toimintatavat ja arvoketjut saadaan toimiviksi.

2. Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on selvittää luonnontieteellis-tekniset, oikeudellis-hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset saada maanomistajalle ja muuhun paikallistalouteen lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden hiilivaraston säilyttämisestä ja hiilensidonnasta kosteikkoviljelyn ja ennallistamisen avulla. Hanke tuottaa tietoa turvetuotannosta poistetuille aloille soveltuvien korkean vedenpinnan maankäyttömuotojen ilmastovaikutuksista ja vertaa niitä nykyisen maankäytön pohjalta muodostettavaan perusskenaarioon.Hankkeen lopputulemana pyritään luomaan maanomistajalle tai tuotantoalueiden jatkokäyttöä hyödyntävälle yritystoiminnalle taloudellista hyötyä tuottavia, ilmastoystävällisiä maankäyttömalleja.

3. Hankkeen toteuttaminen

Hankkeen kesto on vajaat kolme vuotta (1.10.2023–30.6.2026). Hankkeen toteuttavat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Itä-Suomen yliopisto (UEF), Luonnonvarakeskus (Luke) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK). Hanketta tehdään yhteistyössä pilottikohteiden maanomistajien kanssa. Yhteistyökumppanina hankkeen toimintamallien luonnissa on myös hiilikompensaatiotoimialan kasvuyritys, jonka perustajilla on kansainvälistä kokemusta ilmastoyksiköiden tuottamisesta ja kaupasta.

Tarkasteltavina ovat seuraavat jatkokäytön maankäyttömuodot ja niistä lähtevät arvoketjut:1. Ennallistaminen (uudelleensoistaminen)2. Pajun lyhytkiertoviljely korkealla vedenpinnalla, verrokkina tavanomainen viljely3. Ruokohelven viljely korkealla vedenpinnalla, verrokkina tavanomainen viljely4. Rahkasammalen kasvatus5. Osmankäämin kosteikkoviljelyJoka maankäyttömuotoa edustaa yksi pilottikohde.

Hanke tuottaa tiedot kokonaishiilitaseesta ja metaanipäästöistä tarkasteltaville maankäyttömuodoille ja vertaa niitä nykyisen maankäytön pohjalta muodostettavaan Etelä-Pohjanmaan alueelliseen perusskenaarioon. Hanke arvioi keinot, joilla maaperän hiilivaraston säilyminen turvataan mahdollisimman hyvin pitkällä aikavälillä. Hanke määrittää pilottikohteille toimintamallit hiilitaseen ja ympäristövaikutusten seurantaan sekä rakenteet kasvihuonekaasujen mittaamiseen.

Hanke kartoittaa ja kuvaa voimassa olevan oikeuden mukaiset ohjauskeinot hankkeeseen valituille maankäyttömuodoille ja arvoketjuille kansallisella tasolla. Hankkeessa kehitetään perusteltuja ohjauskeinovaihtoehtoja hankkeen aikana potentiaalisimmiksi arvioiduille arvoketjuille (2-3 kpl) yhteistyössä hankekumppanien kanssa ja arvioidaan miten EU-sääntely vaikuttaa tai tulee vaikuttamaan niihin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Hankkeessa myös jäsennetään kansallista hiilimarkkinoihin liittyvää oikeudellista käsitteistöä, joka olisi yhteensopiva Euroopan unionin sääntelyn kanssa. Selkeä ja yhtenäinen käsitteistö tukee luotettavien hiilimarkkinoiden syntymistä ja toimintaa. Hanke tuottaa tietoa päätöksentekijöille sääntelyn kehittämistarpeista ja perustellut ohjauskeinovaihtoehdot, joita voidaan hyödyntää kehitettäessä järjestelmiä, joissa maanomistaja saa korvauksen hiilivaraston säilyttämisestä tai hiilensidonnasta.

Hanke arvioi maankäyttömuotojen potentiaalia tulonhankinnassa, ilmastoyksiköiden (carbon credits) myynti mukaanlukien. Hankkeessa määritetään maankäyttömuodoista lähtevien arvoketjujen liiketoimintamallit ja ansaintalogiikka sekä arvioidaan arvoketjujen taloudellinen tulos, investointien efektiivinen korko, investointien nettonykyarvo ja nettohiilihyöty.

Hanke lisää maanomistajien ja yrittäjien osaamista turpeen hiilivaraston säilyttämiseen soveltuvista jatkokäyttömuodoista sekä kosteikkoviljelyn ja ennallistamisen taloudellisista mahdollisuuksista ja oikeudellis-hallinnollisista edellytyksistä. Hiilimarkkinoiden tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista kiinnostuvat maanomistajat ja yrittäjät verkostoituvat keskenään hankkeen järjestämisissä tapahtumissa, seminaareissa ja retkillä, mikä mahdollistaa paikallisten arvoketjujen kehittämisen. Hankkeessa tuotettava tieto jalkautetaan paikallisille maanomistajille ja yrittäjille sekä julkaistaan raporttina ja tieteellisinä julkaisuina.