Kuopion syntymäkohorttitutkimus (KuBiCo)

Obstruktiivinen uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö. Siihen kuuluvat toistuvat unenaikaiset hengityskatkoset. Uniapnea vaikuttaa elämänlaatuun sitä heikentävästi. Oireita ovat muun muassa päiväaikainen väsymys, muistihäiriöt, kuorsaus, ei-palauttava uni, unenaikainen tukehtumisentunne, hengenhaukkominen, kuiva suu herätessä, keskittymisvaikeudet, mielialahäiriöt, unen rauhattomuus, unen katkonaisuus, nukahtamisvaikeudet ja unettomuus.

Uniapneaa esiintyy myös raskaana olevilla naisilla, joille tauti voi aiheuttaa hankalia liitännäissairauksia sekä vaikuttaa kehittyvään sikiöön. Raskausaikana uniapnea voi altistaa pre-eklampsialle eli raskausmyrkytykselle, raskausajan verenpainetaudille ja raskausdiabetekselle. Uniapnea voi lisätä riskiä myös ennenaikaisuuteen, vastasyntyneen joutumiseen tehohoitoon, vastasyntyneen alhaisempaan syntymäpainoon ja kehityshäiriöihin. On arvioitu myös, että raskaana olevilla on uniapneaa enemmän kuin on todettu, koska vahvistetuista seulontatesteistä on puute ja diagnostiset käytännöt ovat haastavia. Tutkimustietoa raskaana olevien uniapneasta on vielä vähän.

Nirvanatutkimus selvittää uniapnean esiintyvyyttä raskaudenaikana Pohjois-Savon alueella. Tutkimme uniapnean vaikutuksia raskaana olevan ja vastasyntyneen terveyteen. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös siinä, kenelle uniapneatutkimuksia jatkossa tarjotaan raskauden aikana.

Nirvana-tutkimuksen vastuuhenkilöt: Professori Marjo Tuppurainen ja LL Johanna Masar, Naistentaudit ja synnytykset, UEF ja KYS, PSHVA.

marjo.tuppurainen@pshyvinvointialue.fi ja johanna.masar@pshyvinvointialue.fi

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
LT Katri Backman
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)
katri.backman@uef.fi

Raskaus ainutlaatuisena elämänvaiheena saattaa asettaa ravitsemuksellisia haasteita äidille, mutta on myös ajanjakso, joka saattaa sisältää suuria mahdollisuuksia vaikuttaa syntyvän lapsen elinikäiseen terveyteen.

KuBiCo –hankkeessa tutkitaan ruoka- ja ravintoaineiden, ravintolisien ja ruokaperäisten yhdisteiden vaikutusta raskauden etenemiseen ja äidin ja lapsen myöhempään terveyteen. Äidin ruokavalio ja ravintolisien käyttö selvitetään raskauden ensimmäisellä ja viimeisellä kolmanneksella verkkopohjaisten kyselyjen avulla. Äidit saavat henkilökohtaisen palautteen ruokavalion laadusta sähköpostiin kyselyn täyttämisen jälkeen. Palaute sisältää myös ruokavalion peilaamisen voimassaoleviin ravitsemussuosituksiin.

Ravitsemusosuudessa tutkitaan paitsi ravinnon yhteyttä raskauden etenemiseen ja äidin ja lapsen hyvinvointiin, myös ravintoperäisten aineiden kulkeutumista äidin ruokavaliosta sikiöön raskausaikana. Tätä tarkoitusta varten osalta KuBiCo- äideistä on otettu myös napaveri- ja istukkanäytteitä ja osalta vastasyntyneistä myös hiusnäytteet metabolomiikkatutkimuksia varten. Tutkimuskysymyksenä on esimerkiksi se, minkä verran raskaudenajalle annettujen ravitsemussuositusten mukaan rajoitettavia aineita (esim. kofeiini) löytyy vastasyntyneiden hiusnäytteistä ja ovatko nämä metaboliitit yhteydessä lasten myöhempään terveydentilaan.

Hankkeessa selvitetään myös lasten ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia 7-vuotiaiksi asti.

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Hantunen
sari.hantunen@uef.fi

KuBiCon psyykkinen hyvinvointi -osiossa tutkimme, kuinka synnyttäjän psyykkinen hyvinvointi on yhteydessä hänen fyysiseen hyvinvointiinsa raskauden aikana ja raskauden jälkeen. Pyrimme myös selvittämään, millä tavoin synnyttäjän psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa syntyvän lapsen elimistön toimintaan. Lisäksi tavoitteenamme on kartoittaa, kuinka raskauden aikainen psyykkinen hyvinvointi on yhteydessä lapsen ja synnyttäjän terveyteen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Elimistön toiminnan muutoksia kartoitetaan muuan muuassa erilaisten biomerkkiainemääritysten avulla.

Monialainen lähestymistapa auttaa aiempaa laajemmin ymmärtämään, kuinka äidin raskauden aikainen psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa sekä äidin itsensä että syntyvän lapsen elimistön toimintaan. Näiden mekanismien ymmärtäminen voi tulevaisuudessa auttaa edistämään lasten pitkäaikaisterveyttä, mutta myös auttaa ymmärtämään äidille kehittyviä myöhemmin mahdollisesti kehittyviä sairauksia.

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
Soili Lehto
Psykiatrian professori, Oslon yliopisto
s.m.lehto@medisin.uio.no

The effect of different environmental exposures on the development of the fetus and the child is investigated by the Environmental Health unit of the National Institute for Health and Welfare. Particular interest of the workgroup in the KuBiCo is on environmental determinants of asthma and allergic diseases, especially exposure to the microbes in indoor air and air pollution, and on the effect of environmental chemical exposure to health and development of the offspring. Environmental exposures are assessed in KUBICO with comprehensive questionnaires. In addition, biological samples are collected for the chemical and microbiological analyses. Environmental Health unit is one of the leading groups on the field of environmental health in Europe and has executed several epidemiologic studies, including birth cohort studies. Environmental Health unit has the ability to produce extensive microbiological and chemical analyses.

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
Erikoistutkija, dosentti Pirkka Kirjavainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
pirkka.kirjavainen@thl.fi

Maternal exposure to chemicals and drugs during pregnancy will affect the well-being of the mother and newborn child, putatively over generations, by causing modifications at RNA, DNA (genetics /epigenetics) and protein level which may contribute to the developmental origin of diseases. In the present project we’ll study how the above mentioned stress factors affect placental hormonal production (potential for endocrine disruption) and xenobiotics metabolizing characteristics at different stages of pregnancy. Methods used are primary and secondary cell cultures, placental enzymatic determinations in vitro, gene expression profiling studies, epigenetics and proteomics.

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
Professori Jaana Rysä
jaana.rysa@uef.fi