Tarkenna hakuasi

Kuopion syntymäkohorttitutkimus (KuBiCo) profiilikuva

Kuopion syntymäkohorttitutkimus (KuBiCo)

Tutkimusryhmä
01.07.2012 -
Kliinisen lääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta
Farmasian laitos, Terveystieteiden tiedekunta

Kuopion syntymäkohorttitutkimuksessa selvitämme raskaudenajan altisteiden ja perimän vaikutuksia syntyvän lapsen ja äidin terveyteen noin 10 000 äiti-lapsi parissa. Hanke alkoi vuonna 2012 ja siinä on mukana jo noin 8000 äitiä, osa heistä on mukana jo useamman lapsensa kanssa.

Tutkimukseen voivat osallistua kaikki raskaana olevat naiset, joiden oletettu synnytyspaikka on Kuopion yliopistollinen sairaala. Odottajat saavat tiedon tutkimuksesta raskauden alkupuolella, yleensä ensimäisellä neuvolakäynnillä. Äidit täyttävät raskauden aikana sähköisiä tutkimuslomakkeita koskien mm. elinoloja, ravitsemusta ja raskauden etenemistä. Synnytystiedot saadaan KYS:n synnytysrekisteristä, KuBiCossa on myös kerätty synnytyksen yhteydessä esim. istukkanäytteitä ja näytteitä syntyneen lapsen hiuksista. Syntyviä lapsia seurataan vuosittain lomakkeiden ja mahdollisten tutkimuskäyntien avulla.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on selvinnyt monia raskauteen ja synnytykseen liittyviä tekijöitä, joilla on merkitystä raskausajan komplikaatioiden kehittymisessä, mutta myös vaikutuksia syntyvän lapsen riskiin sairastua eri sairauksiin myöhemmin elämänsä aikana. Toisaalta tiedetään, että raskaudenaika ennustaa myös äidin myöhäisempiä terveystapahtumia. Laajana ja monitieteisenä tutkimuksena KuBiCo tulee lisäämään arvokasta tietoa siitä, kuinka raskaus sujuu turvallisesti ja sekä äidille, että syntyvälle lapselle ja antaa hyvät elämän eväät lapselle tulevaisuudessa.

KuBiCo toteutetaan KYS:n synnytys- ja lastentautien klinikan, Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteishankkeena.

KuBiCon vastuututkija on professori Leea Keski-Nisula 

Ajankohtaista

KuBiCo -lasten seuranta

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
LT Katri Backman
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS)
katri.backman@uef.fi

Ravitsemus

Raskaus ainutlaatuisena elämänvaiheena saattaa asettaa ravitsemuksellisia haasteita äidille, mutta on myös ajanjakso, joka saattaa sisältää suuria mahdollisuuksia vaikuttaa syntyvän lapsen elinikäiseen terveyteen.

KuBiCo –hankkeessa tutkitaan ruoka- ja ravintoaineiden, ravintolisien ja ruokaperäisten yhdisteiden vaikutusta raskauden etenemiseen ja äidin ja lapsen myöhempään terveyteen. Äidin ruokavalio ja ravintolisien käyttö selvitetään raskauden ensimmäisellä ja viimeisellä kolmanneksella verkkopohjaisten kyselyjen avulla. Äidit saavat henkilökohtaisen palautteen ruokavalion laadusta sähköpostiin kyselyn täyttämisen jälkeen. Palaute sisältää myös ruokavalion peilaamisen voimassaoleviin ravitsemussuosituksiin.

Ravitsemusosuudessa tutkitaan paitsi ravinnon yhteyttä raskauden etenemiseen ja äidin ja lapsen hyvinvointiin, myös ravintoperäisten aineiden kulkeutumista äidin ruokavaliosta sikiöön raskausaikana. Tätä tarkoitusta varten osalta KuBiCo- äideistä on otettu myös napaveri- ja istukkanäytteitä ja osalta vastasyntyneistä myös hiusnäytteet metabolomiikkatutkimuksia varten. Tutkimuskysymyksenä on esimerkiksi se, minkä verran raskaudenajalle annettujen ravitsemussuositusten mukaan rajoitettavia aineita (esim. kofeiini) löytyy vastasyntyneiden hiusnäytteistä ja ovatko nämä metaboliitit yhteydessä lasten myöhempään terveydentilaan.

Hankkeessa selvitetään myös lasten ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia 7-vuotiaiksi asti.

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Hantunen
sari.hantunen@uef.fi

Psyykkinen hyvinvointi

KuBiCon psyykkinen hyvinvointi -osiossa tutkimme, kuinka synnyttäjän psyykkinen hyvinvointi on yhteydessä hänen fyysiseen hyvinvointiinsa raskauden aikana ja raskauden jälkeen. Pyrimme myös selvittämään, millä tavoin synnyttäjän psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa syntyvän lapsen elimistön toimintaan. Lisäksi tavoitteenamme on kartoittaa, kuinka raskauden aikainen psyykkinen hyvinvointi on yhteydessä lapsen ja synnyttäjän terveyteen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Elimistön toiminnan muutoksia kartoitetaan muuan muuassa erilaisten biomerkkiainemääritysten avulla.

Monialainen lähestymistapa auttaa aiempaa laajemmin ymmärtämään, kuinka äidin raskauden aikainen psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa sekä äidin itsensä että syntyvän lapsen elimistön toimintaan. Näiden mekanismien ymmärtäminen voi tulevaisuudessa auttaa edistämään lasten pitkäaikaisterveyttä, mutta myös auttaa ymmärtämään äidille kehittyviä myöhemmin mahdollisesti kehittyviä sairauksia.

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
Soili Lehto
Psykiatrian professori, Oslon yliopisto
s.m.lehto@medisin.uio.no

Ympäristöasiat

The effect of different environmental exposures on the development of the fetus and the child is investigated by the Environmental Health unit of the National Institute for Health and Welfare. Particular interest of the workgroup in the KuBiCo is on environmental determinants of asthma and allergic diseases, especially exposure to the microbes in indoor air and air pollution, and on the effect of environmental chemical exposure to health and development of the offspring. Environmental exposures are assessed in KUBICO with comprehensive questionnaires. In addition, biological samples are collected for the chemical and microbiological analyses. Environmental Health unit is one of the leading groups on the field of environmental health in Europe and has executed several epidemiologic studies, including birth cohort studies. Environmental Health unit has the ability to produce extensive microbiological and chemical analyses.

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
Erikoistutkija, dosentti Pirkka Kirjavainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
pirkka.kirjavainen@thl.fi

Farmasia

Maternal exposure to chemicals and drugs during pregnancy will affect the well-being of the mother and newborn child, putatively over generations, by causing modifications at RNA, DNA (genetics /epigenetics) and protein level which may contribute to the developmental origin of diseases. In the present project we’ll study how the above mentioned stress factors affect placental hormonal production (potential for endocrine disruption) and xenobiotics metabolizing characteristics at different stages of pregnancy. Methods used are primary and secondary cell cultures, placental enzymatic determinations in vitro, gene expression profiling studies, epigenetics and proteomics.

Tutkimusosion vastuuhenkilö:
Professori Jaana Rysä
jaana.rysa@uef.fi

Avainsanat

Tutkijat, UEF

Muut ryhmän jäsenet

Julkaisut

17 kappaletta