Globaalit muutokset ilmastossa, luonnonvarojen- ja maankäytössä sekä kaupungistumisessa vaikuttavat pohjoisiin ekosysteemeihin. Ekosysteemien ominaisuudet ja toiminta muuttuvat, mikä puolestaan vaikuttaa ilmastoon, yhteiskuntiin ja ihmisten hyvinvointiin. Tutkimme ekosysteemien sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin, mahdollisia palautemekanismeja sekä ihmisten ja ekosysteemien välisiä suhteita.
Olemme monitieteinen ryhmä, joka tekee sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Tutkimusryhmämme ylittää tieteenalojen välisiä rajoja ja auttaa jäseniään kehittymään tieteellisellä uralla kannustavassa ilmapiirissä.
Alla kerromme lisää meneillään olevista tutkimusprojekteistamme, kenttätutkimusalueistamme, käyttämistämme laboratoriotiloista sekä yhteistyökumppaneistamme. Kerromme myös uutisia ja ilmoitamme avoinna olevista työpaikoista ja opinnäytetyömahdollisuuksista. Jos sinulla on tutkimusidea tai yhteistyöehdotus, ota rohkeasti yhteyttä!
Tutkimusteemamme
Ilmaston ja maankäytön muutoksen vaikutukset soilla
- Kasvillisuuteen
- Mikrobeihin
- Hiilitasapainoon ja kasvihuonekaasuvirtauksiin (CO2, CH4, BVOC)
Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus
- Ihmisten suhtautuminen kaupunkimetsiin Suomessa
- Ihmisten ja puiden väliset suhteet
Tutkimusprojektit
- ReindeerPaths – Kohti mekaanista ymmärrystä porolaidunnuksen vaikutuksista soiden hiilitasapainoon (http://reindeerpaths-hankkeen sivut)
- BorPeat – Boreaalisten soiden kuivuminen – vaikutukset ja mekanismit
- Puut Lähellämme – hanke tutkii ihmisille tärkeitä puuyksilöitä (Puut Lähellämme – hankkeen sivut)
- Viimeaikaiset ilmaston aiheuttamat muutokset pohjoisten soiden kasvi- ja kuoriamebayhteisöjen lajistoissa ja toiminnallisissa ominaisuuksissa
- ”Metsäonnellisuusindeksi” – Sosiaalikulttuuriset ulottuvuudet suomalaisissa kaupunkimetsissä.
- “WaterLANDS – Water-based solutions for carbon storage, people and wilderness (WaterLANDS – hankkeen sivut)
- ”TurvaHiili” – Heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistaminen – oikeilla kohdevalinnoilla ja hyvillä käytänteillä kohti turvattua maaperän hiilivarastoa ja kohentunutta toiminnallista monimuotoisuutta TurvaHiili-hankkeen sivut
- ”Rahkasammalen paluu” – Hankkeen tavoitteena on kehittää tehokkaampia ennallistamismenetelmiä, joiden avulla voidaan vähennetään suon ennallistamisessa syntyviä metaanipäästöjä. Samalla vahvistetaan suon hiilivarastoa ja palautetaan sen toiminnallinen monimuotoisuus. (Linkki Maa-ja Metsätalousministeriön hankesivulle.)
Kenttätutkimusalueet
Tutkimusalueemme sijaitsevat Keski-Suomessa lähellä Hyytiälän tutkimusasemaa. Asemalta löytyy laboratoriotiloja sekä majoitusmahdollisuuksia.
Tärkeimmät tutkimusalueemme ovat Lakkasuo ja Siikaneva. Lakkasuolla tutkimme yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa pitkäaikaista koeasetelmaa, jossa vedenpintaa lasketaan ja näin simuloidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia suon kasvilajistoon, biomassan tuotantoon, mikrobiyhteisöihin ja kasvihuonekaasutaseeseen kolmella eri ravinteisuustasolla. Lakkasuo on osa ELTER-, ANAEE- ja INTERACT-verkostoja. Siikanevan sarasuolla (livekamera SN1) ja Siikanevan rahkasuolla (livekamera SN2) tutkitaan muun muassa luonnontilaisen sara- ja rahkasuon kasvillisuutta ja kasvihuonekaasujen vaihtoa, sekä näiden ajallista ja paikallista vaihtelua. Siikanevan sarasuo on osa ICOS-verkostoa, ja siellä toimimme yhteistyössä Helsingin ja Potsdamin yliopistojen kanssa.
Tutustu Siikanevan tutkimusalueeseen virtuaalisesti: Siikaneva virtual tour (thinglink.com)
Ryhmämme jäsenet ovat tekevät tutkimusta myös Lompolojänkkä-suolla Luoteis-Lapissa, ja Pöyrisjärven erämaa-alueella. Ilmatieteenlaitos ylläpitää pysyviä kasvihuonekaasumittauksia Lompolojänkällä, ja se on myös osa ICOS-verkostoa, minkä vuoksi se tarjoaa erinomaiset puitteet kasvillisuuden ja kasvihuonekaasujen vuorovaikutuksen tutkimiselle.
Laboratoriot
Metsätieteiden osastolla on erinomaiset laboratoriotilat lämpösäädeltävine kasvukammioineen ja juurilaboratorio. (Laboratorion varustelista)
Yhteistyökumppanit
Tutkimusryhmämme on osa Ilmastopakotteet, ekosysteemit ja terveys (CLEHE) -tutkimusyhteisöä Itä-Suomen yliopistossa, Suomen Akatemian lippulaivaprojektia ”Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC” (Atmosphere and Climate Competence Center) ja Euroopan Unionin AnaEE – tutkimusifrastuktuuria. Osallistumme myös ICOS:in kasvihuonekaasujen mittaukseen ja FLUXnet – verkostoon.
Teemme tiivistä yhteistyötä mm. Helsingin Yliopisto, Ilmatieteen laitoksen ja Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa.
Rahoittajat
- Suomen Akatemia
- Koneen Säätiö
- EU Horizon 2020
- Maa- ja metsätalousministeriö
Ajankohtaista
-
Haemme kahta väitöskirjatutkijaa!
-
Hiiliviisaita soiden ennallistamismenetelmiä kehitetään kolmessa uudessa tutkimuksessa
Euroopassa ja erityisesti meillä Suomessa kehitetään tällä hetkellä ponnekkaasti Suomessa etenkin ojitettujen soiden ennallistaminen tarjoaa… -
Soiden hiilensidonta vähenee, jos kesän loppupuoliskot lämpenevät
Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pohjoiset suot ja niiden hiilinielut reagoivat ilmaston lämpenemiseen eri tavalla… -
Metsien ja soiden Suomi nielee hiileni!
Soiden kuivuminen on ehkä jo alkanut – Jos olosuhteet muuttuvat, ne voivat toisaalta vapauttaa valtavat määrät hiiltä ilmakehään. Sillä…
Yhteistyö
-
Suomen Akatemian lippulaivaprojekti
-
Euroopan Unionin tutkimusinfrastruktuuri
-
hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri eli tutkijoiden, tutkimusasemien, mittalaitteiden ja mittausaineiston verkosto kasvihuonekaasujen pitoisuuksien, vapautumisen ja sitoutumisen seuraamiseksi.
-
FLUXNET is global network of flux measurement sites, dispersed across most of the world’s climate space and representative biomes.
-
Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa – Tekevätkö metsät meistä onnellisempia?
Joensuu, Huhtikuu 2023
Itä-Suomen yliopiston maanlaajuinen kyselytutkimus etsii yhteyttä metsän ja onnellisuuden välillä.
Metsien vaikutukset ihmisten onnellisuuteen ja hyvinvointiin ovat saaneet paljon tiedeyhteisön huomiota pandemian aikana. Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi kuudetta vuotta peräkkäin. Itä-Suomen yliopiston uudessa ”Metsät ja onnellisuus” projektissa tutkitaan suomalaisen onnellisuuden yhteyttä metsiin. Projektissa kehitetään myös metsäonnellisuusindeksiä.
Idea syntyi, kun intialainen väitöskirjatutkija Syamili Manoj Santhi oli opiskelemassa Iso-Britanniassa, Bangorissa. Opittuaan kaupunkimetsien tärkeydestä hyvinvoinnille hän oli lukenut uutisia Suomesta maailman onnellisimpana maana, ja alkoi pohtia, mikä merkitys suomalaisten metsäsuhteella on maan onnellisuudelle. Ajatuksesta jalostui ”Metsät ja onnellisuus” projekti, jonka tavoite on lisätä ymmärrystä metsäsuhteen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille.
Tutkimus toteutetaan verkkokyselynä, jossa vastaajilla on tilaisuus pohtia omaa metsäsuhdettaan. Kyselyyn toivotaan vastauksia sekä suomalaisilta että Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta. Kysely haastaa osallistujat pohtimaan omaa yhteyttään metsiin ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä kiehtovia oivalluksia. Eräs vastaaja kommentoi: “Itse en ole ajatellut tunteita metsässä ollessani, mutta sen (kyselyn) täyttäminen toi näkyville, mitä tunsin”. Ulkomaalaisten vastaukset kuvastavat heidän sopeutumistaan suomalaiseen metsäkulttuuriin. Kysely on saatavilla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi, ja se on avoinna lokakuuhun 2023 asti.
Tutkimus lisää ymmärrystämme siitä, missä mittakaavassa ja miten metsät voivat vaikuttaa suomalaisten onnen kokemukseen. Tätä tietoa voidaan soveltaa kaupunkien ja viheralueiden suunnittelussa.
Lisätietoja ja linkki kyselyyn projektin nettisivuilla.
Yhteystiedot:
Väitöstutkija Syamili Manoj Santhi (syamili.manoj@uef.fi), englanniksi
Tutkija Aino Korrensalo (aino.korrensalo@uef.fi) tai Tuomo Takala (tuomo.takala@uef.fi),
suomeksi ja ruotsiksi,
Professori Eeva-Stiina Tuittila (eeva-stiina.tuittila@uef.fi), suomeksi
-
Puut antavat ihmisille välineitä jäsentää ja sanoittaa ihmiselämän perustavimpia vaiheita sekä ihmisen omaksumia arvoja ja identiteettiä. Monitieteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin, kuinka runous ja ihmisten kertomukset kuvaavat puuyksilöitä ja puusuhteita nykypäivän Suomessa.
Lummaa, K., Vainio, K., Korrensalo, A., Takala, T., & Tuittila, E.-S. (2023). Itseksi puiden kanssa: Identiteettiä jäsentävät puut suomalaisessa nykyrunoudessa ja lempipuuaiheisessa verkkokyselyssä. Elore, 30(1), 34–58. https://doi.org/10.30666/elore.126754
Lue lisää Eloressa suomeksi (vapaasti luettavissa). https://doi.org/10.30666/elore.126754
Kaupunkivihreän uskotaan edistävän asukkaiden onnellisuutta. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus pyrkii kokoamaan nykyiset näytöt kaupunkivihreän ja onnellisuuden välisestä suhteesta. Tulokset osoittivat kaupunkivihreän fyysisten mittareiden parantavan mahdollisesti ihmisten onnellisuutta. Kuitenkin näiden yhteyksien vahvuus vaihteli subjektiivisten mittareiden, sosiodemografisten muuttujien ja sosioekonomisten tekijöiden mukaan.
Syamili, M.S., Takala, T., Korrensalo, A. and Tuittila, E.S., 2023. Happiness in Urban Green Spaces: A Systematic Literature Review. Urban Forestry & Urban Greening, p.128042.
Lue lisää Urban Forestry & Urban Greening -lehdessä englanniksi (vapaasti luettavissa): https://doi.org/10.1016/j.ufug.2023.128042
Rahkasammalet valtaavat turvemaita Pohjois-Fennoskandiassa ja Venäjällä. Hiilen näkökulmasta tämä saattaa olla hyvä uutinen: tutkimuksessa esitetään, että rahkasammalen hallitsevuus voi lisätä hiilen sidonnan kapasiteettia.
Piilo S. R., Gallego-Sala A., Tuittila E-S., Laine A.M., Zhang H., Amesbury M.J., Charman D.J., Garneau M., Sannel A.B.K, Koroleva N., Aquino-López M.A., Kärppä M., and Väliranta M.M. 2023. Consistent centennial-scale change in European sub-Arctic peatland vegetation towards Sphagnum dominance – implications for carbon sequestration. Global Change Biology 29: 1530
Lue lisää Global Change Biology -lehdessä englanniksi (vapaasti luettavissa): https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.16554
Bhuiyan R., Mäkiranta P., Straková P., Fritze H., Minkkinen K., Penttilä T., Rajala T., Tuittila E-S., Laiho R. 2023. Fine-root biomass production and its contribution to organic matter accumulation in sedge fens under changing climate. Science of the Total Environment, Vol. 858: 159683
*
-
16.12.2022 Väitös: Tiina Törmänen – Bioenergy from forests: Impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles
FM, MMM Tiina Törmänen väittelee 16.12.2022 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Bioenergy from forests: Impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles”.
Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Bengt Olsson, Swedish University of Agricultural Sciences, ja kustoksena on Jussi Heinonsalo.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales: https://doi.org/10.14214/df.334
-
14.12.2022 Kira Ryhdin väitöstilaisuus Helsingin Yliopistossa: Maanalaisten hiiliprosessien vaikutus boreaaliseen mäntymetsikköön.
Boreaaliset metsämaat ovat yksi suurimmista hiilen varastoista maailmanlaajuisesti, kun taas maahengitys (hiilidioksidipäästöt) muodostaa suurimman hiilivirran ekosysteemistä ilmakehään. Ilmastonmuutoksella voi olla arvaamattomia vaikutuksia maanalaisiin hiiliprosesseihin ja sitä kautta boreaalisten metsien hiilitaseeseen.
Väitöskirja: https://doi.org/10.14214/df.332
-
FM Elisa Männistö, väitös 2.12.2022: Entistä tarkemmat globaalit mallit kuvaavat suoekosysteemien takaisinkytkentää muuttuvaan ilmastoon
FM Elisa Männistön suo- ja maaekologian alaan kuuluva väitöskirja Emissions of methane and other biogenic volatile organic compounds from boreal peatlands (Kasvillisuuden vaikutus biogeenisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (BVOC) päästöihin boreaaliselta sara- ja rahkasuolta) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Torben Christensen, Aarhusin yliopisto, Tanska, ja kustoksena professori Eeva-Stiina Tuittila, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Väitöstiedote: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/fm-elisa-mannisto-vaitos-2122022-entista-tarkemmat-globaalit-mallit-kuvaavat-suoekosysteemien
Väitöskirja: https://doi.org/10.14214/df.332
-
Watmough S., Gilbert-Parkes S., Basiliko N., Lamit L.J., Lilleskov E.A., Andersen R., et al. Variation in carbon and nitrogen concentrations among peatland categories at the global scale. PLoS ONE, 2022: 17(11): https://doi.org/10.1371/journal.pone.0275149
Kuuri-Riutta, O., Väliranta, M., & Tuittila, E.-S. (2022). Literature review on testate amoebae as environmental indicators and as a functional part of the microbial community in northern peatlands. Mires and Peat, 28(28), 1–16. https://doi.org/10.19189/MaP.2022.OMB.StA.2412Laine, A. M., Korrensalo, A., & Tuittila, E.-S. (2022). Plant functional traits play the second fiddle to plant functional types in explaining peatland CO2 and CH4 gas exchange. The Science of the Total Environment, 834, 155352–155352. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2022.155352Kokkonen, N., Laine, A. M., Männistö, E., Mehtätalo, L., Korrensalo, A., & Tuittila, E.-S. (2022). Two Mechanisms Drive Changes in Boreal Peatland Photosynthesis Following Long-Term Water Level Drawdown: Species Turnover and Altered Photosynthetic Capacity. Ecosystems (New York). https://doi.org/10.1007/s10021-021-00736-3Korrensalo, A., Mammarella, I., Alekseychik, P., Vesala, T., & Tuittila, E.-S. (2021). Plant mediated methane efflux from a boreal peatland complex. Plant and Soil, 471(1-2), 375–392. https://doi.org/10.1007/s11104-021-05180-9 -
We have launched our own page in Twitter.
We will be sharing research updates, paper recommendations, and other science-related content. Follow us!
Avainsanat
Professorit
Vanhemmat tutkijat
Tutkijatohtorit
-
Aino Korrensalo
TutkijatohtoriYmpäristö- ja biotieteiden laitos, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Egle Köster
ProjektitutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Henni Ylänne
TutkijatohtoriMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Tuomo Takala
ProjektitutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Elisa Männistö
TutkijatohtoriMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Virpi Virjamo
YliopistotutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta
Väitöskirjatutkijat
-
Kaisa K. Vainio
Vieraileva tutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Nicola Kokkonen
TutkijatohtoriYmpäristö- ja biotieteiden laitos, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Syamili Manoj Santhi
Apurahatutkija -
Juho Kettunen
Yliopisto-opettaja -
Olivia Kuuri-Riutta
Väitöskirjatutkija -
Nina Kumpulainen
VäitöskirjatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Noora Rämö
VäitöskirjatutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Maximilian King
ProjektitutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta -
Brunella Palacios Ganoza
ProjektitutkijaMetsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta