Saimaannorppatutkimus

UEF tekee ainoana yliopistona saimaannorpan ekologista kenttätutkimusta. Viime vuosina tutkimus on kohdistunut erityisesti nuorten ikäluokkien selviytymiseen, sillä poikaskuolleisuus on poikkeuksellisen korkea. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää saimaannorpan elinympäristövalintaa ja liikkumista. Erityinen huomio kohdistuu kuuttien levittäytymiseen kriittisen ensimmäisen elinvuoden aikana. Lisäksi selvitetään sääolosuhteiden, ihmisten aiheuttaman häiriön ja petojen vaikutuksia norppakantaan. Keskeisinä tutkimusmenetelminä käytetään telemetriaa sekä automaattista kameraseurantaa. Menetelmien avulla yksilöitä voidaan seurata tarkasti useita kuukausia (telemetria) tai jopa läpi elämän (yksilöntunnistukseen perustuva kuvaseuranta, photo-ID). Seurannasta saatuja tuloksia hyödynnetään myös populaatiomallinnuksessa, joka mahdollistaa tulosten soveltamisen populaatiotason riskinarvioinnissa.

Nykyään käytetyt saimaannorpan seuranta- ja suojelumenetelmät on pitkälti kehitetty Joensuun yliopistossa. UEF on osaltaan jatkanut kehitystyötä. Seurantamenetelmäkehitys on kohdistunut erityisesti poikaskuolleisuuden suuruuden arviointiin ja poikasten selviytymisen parantamiseen muuttuvassa ilmastossa. UEF:ssa kehitetty apukinosmenetelmä saimaannorppien pesimäolosuhteiden parantamiseksi otettiin käyttöön suojelumenetelmänä sääolosuhteiltaan poikkeuksellisen talvena 2013-2014.

Saimaannorpan perinnöllinen monimuotoisuus on äärimmäisen vähäistä, minkä lisäksi populaatio on jo eriytynyt pieniin osakantoihin. Geneettisen muuntelun puute voi heikentää norpan kykyä sopeutua elinympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan geneettisen monimuotoisuuden säilymistä ja merkitystä saimaannorpalla ja sen tärkeimmillä loisilla. Tutkimuksessa selvitetään, heijastuuko saimaannorpan erittäin alhainen geneettinen monimuotoisuus sen loisten lajimäärään ja geneettiseen monimuotoisuuteen verrattuna Itämeren ja Laatokan hylkeisiin. Lisäksi saimaannorppien immuunipuolustuksessa toimivien MHC-geenien monimuotoisuutta verrataan itämeren- ja laatokannorppien tasoon. Tutkimus tuo uutta tietoa perinnöllisen monimuotoisuuden pitkän aikavälin muutoksista eristyneissä isäntä-lois –yhteisöissä sekä loisten merkityksestä eläinten immuunipuolustuksessa toimivien geenien sekvenssivaihtelun ylläpitäjänä. Myös loisten aiheuttamaa uhkaa saimaannorpan säilymiselle pystytään arvioimaan tarkemmin.

UEF osallistuu myös Helsingin yliopiston johtamaan Saimaannorpan genomihankkeeseen. Tavoitteena on sekvensoida ja julkaista saimaannorpan koko genomi. Genomitason tietoa voidaan hyödyntää monin tavoin saimaannorpan suojelussa.

1960-luvulla Saimaannorppien kudoksista mitattiin äärimmäisen korkeita elohopeapitoisuuksia. Näiden äärimmäisten korkeiden elohopeapitoisuuksien oletetaan olevan osa syynä Saimaannorppapopulaation nopeaan laskuun. Vaikka teolliset elohopeapäästöt ovat laskeneet dramaattisesti viime vuosikymmenten aikana, lisäävät metsienhoitotoimet, ilmakehässä tapahtuva kaukokulkeuma sekä tulviminen raskasmetallikuormitusta Saimaan alueella. Kuormitusta aiheutuu sekä nykyisistä että historiallisista lähteistä, niin Saimaata ympäröiviltä alueilta kuin kaukaisemmilta alueilta. Raskasmetallikuormituksen lisäksi muut ilmakehässä kulkeutuvat kemikaalit muodostavat uhan Saimaannorpalle. Näihin lukeutuu muun muassa polyfluoritutyhdisteet (PFS – käytetään Teflonin valmistuksessa) ja polybromatutdifenyylieetterit (PBDE – joita käytetään palonestoaineina). Ekotoksikologinen tutkimus ryhmässämme pyrkii määrittämään ympäristön haitta-aineiden pitoisuuksia Saimaannorpissa sekä arvioimaan kemikaalikuormituksen vaikutuksia Saimaannorpan terveydelle.

Keräämme saimaannorpan kuvapankkia (photo-ID). Jos haluat lähettää saimaannorppakuviasi tutkimukselle, tee se ensisijaisesti Norppagallerian kautta.  Voit myös lähettää kuvia sähköpostitse osoitteeseen:

photo-id@uef.fi.

Liitä viestiin vähintään kuvaajan nimi sekä kuviin liittyvät aika- ja paikkatiedot. Huonolaatuisetkin ja kaukaa otetut kuvat käyvät, kunhan norpan turkkikuvio erottuu. Kuvien oikeudet pysyvät kuvaajalla. Kuvia ei julkaista ilman kuvaajan lupaa, vaan ne menevät tutkimuskäyttöön.

Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitos ylläpitää ainutlaatuista saimaannorpan kudospankkia. Pankkiin tallennetaan kuolleina löydettyjen saimaannorppien kudosnäytteitä nykyisiä ja tulevia tutkimus- ja opetustarpeita varten. Varhaisimmat näytteet ovat 1970-luvulta. Tällä hetkellä kudospankin tietokannasta löytyy yli 600 saimaannorpan tiedot sekä kudosnäytteet (kallo, lihas, traani, maksa, munuainen, ja karva).

HYLJEAIHEISET JULKAISUT KANSAINVÄLISISSÄ REFEROIDUISSA TIEDESARJOISSA

2020-luku

Nepovinnykh, E.,  Eerola T., Kalviainen, H. 2020. Siamese Network Based Pelage Pattern Matching for Ringed Seal Re-identificationThe IEEE Winter Conference on Applications of Computer Vision (WACV) Workshops pp. 25-34. DOI: https://doi.org/10.1109/WACVW50321.2020.9096935

2010-luku

Savriama Y., Valtonen M., Kammonen J. I., Rastas P., Smolander O.-P., Lyyski A., Häkkinen T. J., Corfe I. J., Gerber S., Salazar-Ciudad I.,  Paulin L., Holm L., Löytynoja A., Auvinen P. & Jernvall J. 2018. Bracketing phenogenotypic limits of mammalian hybridization. Royal Society open science 5: 180903. DOI: https://doi.org/10.1098/rsos.180903

Shafer, A. B., Wolf, J. B., Alves, P. C., Bergström, L., Bruford, M. W., Brännström, I., … & Fawcett, K. D. 2015. Genomics and the challenging translation into conservation practice. Trends in Ecology & Evolution 30.2 : 78-87. DOI: https://doi.org/10.1016/j.tree.2014.11.009

Martinez-Bakker, M. E., Sell, S. K., Swanson, B. J., Kelly, B. P., & Tallmon, D. A. 2013. Combined genetic and telemetry data reveal high rates of gene flow, migration, and long-distance dispersal potential in Arctic ringed seals (Pusa hispida). PLoS One 8: e77125. DOI: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0077125

Sainmaa, S. & Kunnasranta, M. 2010. Distemper viruses in seals – literature review. (In Finnish with English summary). Suomen Eläinlääkärilehti 116: 7-11.

2000-luku

Hyvärinen, H., Palviainen, A., Strandberg, U. & Holopainen, I.J. 2009. Aquatic Environment and Differentiation of Vibrissae: Comparison of Sinus Hair Systems of Ringed Seal, Otter and Pole Cat. Brain Behav Evol 74: 268-279. DOI: https://doi.org/10.1159/000264662

Strandberg, U., Käkelä, A, Lydersen C,  Kovacs KM, Grahl-Nielsen O, Hyvärinen H. & Käkelä, M. 2008. Stratification, composition, and function of marine mammal blubber: the ecology of fatty acids in marine mammals. Physiol Biochem Zool. 81(4): 473-85. DOI: https://doi.org/10.1086/589108

Bell,S., Hampshire, K. & Tonder, M. 2008. Person, place, and knowledge in the conservation of the Saimaa ringed seal. Society and Natural Resources 21(4): 277-293. DOI: https://doi.org/10.1080/08941920701860516

Usenius, T., Mustonen, A.-M., Usenius, J.-P., Hyvärinen, H., Sipilä, T., Koskela, J. T. & Nieminen, P. 2007. Magnetic resonance imaging and its applications in morphological studies of pinnipeds. Ann. Zool. Fennici 44: 355–367. DOI: https://www.jstor.org/stable/23736928

Sinisalo, T., Poulin, R., Högmnader, H, Juuti, T. & Valtonen E.T. 2004. The impact of sexual selection on Corynosoma magdaleni (Acanthocephala) infrapopulations in Saimaa ringed seals (Phoca hispida saimensis). Parasitology 128: 179-185. DOI:  https://doi.org/10.1017/S003118200300430X

Kostamo A, Hyvärinen H, Pellinen J. & Kukkonen JVK. 2002. Organochlorine concentrations in the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) from Lake Haukivesi, Finland, in 1981-2000 and in its diet today. Environ. Toxicol. Chem. 21 (7), 1368-1376. DOI: https://doi.org/10.1002/etc.5620210706

Käkelä, A., Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 2002. Analysis of hepatic vitamins A1, A2, their fatty acyl esters, and vitamin E for biomonitoring mammals feeding on freshwater fish. Environmental Toxicology and Chemistry 21: 390-396. DOI: https://doi.org/10.1002/etc.5620210223

Palo, J.U., Hyvärinen, H., Helle, E., Mäkinen, H.S. & Väinölä, R. 2002. Postglacial loss of microsatellite variation in the landlocked Lake Saimaa ringed seal. Conservation Genetics 4: 117-128. DOI: https://doi.org/10.1023/A:1023303109701

Kostamo A, Viljanen M, Pellinen J. & Kukkonen J. 2000. EOX and organochlorine compounds in fish and ringed seal samples from Lake Ladoga, Russia. Chemosphere 41, 1733-1740. DOI: https://doi.org/10.1016/S0045-6535(00)00048-5

Kostamo A, Medvedev N, Pellinen J, Hyvärinen H & Kukkonen JVK. 2000. Analysis of organochlorine compounds and extractable organic halogen in three subspecies of ringed seal from northeast Europe. Environ. Toxicol. Chem. 19 (4), 848-854. DOI: https://doi.org/10.1002/etc.5620190410

1990-luku

Kokko, H., Helle, E., Lindström, J., Ranta, E., Sipilä, T. & Courchamp, F. 1999. Backcasting population sizes of ringed and grey seals in the Baltic and Lake Saimaa during the 20th century. Ann. Zool. Fenn. 36: 65-73. DOI: https://www.jstor.org/stable/23735736

Kokko, H., Lindström, J., Ranta, E., Sipilä, T. & Koskela, J. 1998. Estimating the demographic effective population size of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.). Anim. Cons. 1: 47-54. DOI: https://doi.org/10.1111/j.1469-1795.1998.tb00225.x

Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 1998. Composition of polyunsaturated fatty acids in the liver of freshwater and marine ringed seals (Phoca hispida ssp.) differs largely due to the diet of the seals. Comparative Biochemistry & Physiology – B: Comparative Biochemistry B 120: 231-237. DOI: https://doi.org/10.1016/S0305-0491(98)10012-3

Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 1997. Fatty acid compositions and vitamin A and E status of endangered freshwater ringed seals (from Finland and Western Russia) differ from those of marine seals. Recent Res.Devel.in Lipids Res. 1: 1-7.

Käkelä, R., Hyvärinen, H. & Käkelä, A. 1997. Vitamins A1 (Retinol), A2 (3,4-Didehydroretinol) and E (ƒ¿-Tocopherol) in the liver and blubber of lacustrine and marine ringed seals. Comp. Biochem. Physiol. 116B: 27- 33. DOI:https://doi.org/10.1016/S0305-0491(96)00158-7

Medvedev, N., Panichev, N. & Hyvärinen, H. 1997. Levels of heavy metals in seals of Lake Ladoga and the White Sea. Sci. Total Environ. 206: 95-105. DOI: https://doi.org/10.1016/S0048-9697(97)80001-0

Ranta, E., Lindström, J. & Kokko, H. 1996. Ecological risk analysis: the case of the Saimaa ringed seal. Ambio 25: 363-365. DOI: https://www.jstor.org/stable/4314492

Sipilä, T., Medvedev, N. V. & Hyvärinen, H. 1996. The Ladoga seal (Phoca hispida ladogensis Nordq.). Hydrobiologia 322: 193-198. DOI: https://doi.org/10.1007/978-94-009-1655-5_30

Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 1996. Site-specific fatty acid composition in adipose tissues of several northern aquatic and terrestrial mammals. Comparative Biochemistry and Physiology 115B: 501-514. DOI: https://doi.org/10.1016/S0305-0491(96)00150-2

Koistinen, J., Paasivirta, J., Suonperä, M. & Hyvarinen H. 1995. Contamination of pike and sediment from the Kymijoki river by PCDs, PCDDs, and PCDFs: Contents and patterns compared to pike and sediment from the Bothnian Bay and seasl from Lake Saimaa. Environn. Sci. Technol. 29 (10): 2541-2547. DOI:
https://doi.org/10.1021/es00010a013

Käkelä, R., Ackman, R. G. & Hyvärinen, H. 1995. Very long chain polyunsaturated fatty acids in the blubber of ringed seals (Phoca hispida sp.) from Lake Saimaa, Lake Ladoga, the Baltic Sea and Spitsbergen. Lipids 30: 725-731. DOI: https://doi.org/10.1007/BF02537799

Käkelä, R. & Hyvärinen, H. 1993. Fatty acid composition of fats around the mystacial and superciliary vibrissae differs from that of blubber in the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis). Comparative Biochemistry and Physiology 105B: 547-552. DOI: https://doi.org/10.1016/0305-0491(93)90087-l

Käkelä, R., Hyvärinen, H. & Vainiotalo, P. 1993. Fatty acid composition in liver and blubber of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) compared with that of the ringed seal (Phoca hispida Botnica) and grey seal (Halichoerus grypus) from the Baltic. Comparative Biochemistry and Physiology 105B: 553-565. DOI: https://doi.org/10.1016/0305-0491(93)90088-M

Hyvärinen, H. & Nieminen, M. 1990. Differentiation of the ringed seal in the Baltic Sea, Lake Ladoga and Lake Saimaa. Finnish Game Research 47: 21-27.

Sipilä, T. 1990. Lair structure and breeding habitat of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.) in Finland. Finnish Game Res. 47: 11-20.

Sipilä, T., Helle, E. & Hyvärinen, H. 1990. Distribution, population size and reproductivity of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.) in Finland, 1980-84. Finnish Game Res. 47: 3-10.

1980-luku

Hyvärinen, H. 1989. Diving in darkness: whiskers as sense organs of the ringed seal (Phoca hispida saimensis). J. Zool. (Lond.) 218: 663-678. DOI: https://doi.org/10.1111/j.1469-7998.1989.tb05008.x

Valtonen, E.T. & Helle, E. 1988. Host-parasite relationships between two seal populations and two species of Corynosoma (Acanthocephala) in Finland. J. Zool. 214: 361-371. DOI: https://doi.org/10.1111/j.1469-7998.1988.tb04729.x

Helle, E., Hyvärinen, H. & Stenman, O. 1985. PCB and DDT levels in the Baltic and Saimaa seal populations. Finnish Game Res. 44: 63-68.

Hyvärinen, H. & Sipilä, T. 1984. Heavy metals and high pup mortality in the Saimaa ringed seal population in Eastern Finland. Mar. Pollut. Bull. 15: 335-337. DOI: https://doi.org/10.1016/0025-326X(84)90490-9

Helle, E., Hyvärinen, H. & Sipilä, T. 1984. Breeding habitat and lair structure of the Saimaa ringed seal Phoca hispida saimensis Nordq. in Finland. Acta Zool. Fenn. 172: 125-127.

Hyvärinen, H. & Katajisto, H. 1984. Functional structure of the vibrissae of the ringed seal (Phoca hispida Schr.). Acta Zool. Fenn. 171: 27-30.

Helle, E., Hyvärinen, H., Pyysalo, H. & Wickström, K. 1983. Levels of organochlorine compounds in an inland seal population in Eastern Finland. Marine Pollution Bulletin 14: 256-260. DOI: https://doi.org/10.1016/0025-326X(83)90168-6

Kari, T. & Kauranen, P. 1978. Mercury and selenium contents of seals from fresh and brackish water in Finland. Bull. Envir. Contam. Toxic. 18: 273- 280. DOI: https://doi.org/10.1007/BF01685798

Karppanen, E. & Henrikson, K. 1974. Kvicksilver- occh klorerade kolvätehalter I havs- och insjösälär. Suomen Eläinlääkärilehti.

Helminen, M., Karppanen, E. & Koivisto, I. 1969. Saimaan norpan elohopeapitoisuudesta 1967. Suomen Eläinlääkärilehti 74: 87-89.

Hendrikson, K, Karppanen, E. & Helminen, M. 1969. Mercury in inland and marine seals. Nordisk hygienisk tidskrift 50: 54-59.

RAPORTIT JA YLEISTEOKSET

Auttila, M., Heikkilä, P., Koskela, J., Kunnasranta, M., Marttinen, I., Niemi, M., Tiilikainen, R. & Sipilä, T. 2016. Uudet menetelmät tehostavat saimaannorpan suojelua ja kannanseurantaa muuttuvassa ilmastossa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 223.

Kunnasranta, M., Levänen, R., Auttila, M. Niemi, M. & Markku Viljanen. 2014. Toimintasuunnitelma – Saimaannorpan pesintäolosuhteiden ennallistaminen muuttuvassa ilmastossa. WWF Suomen raportteja 31.

Nordström, M., Högmander, J., Halkka, A., Keränen, S., Kunnasranta, M., Nummelin, J., Miettinen, M., Niinimäki, T. & Tolvanen, P. 2011: Itämerennorppa Saaristomerellä – unohdettu uhanalainen. – Maailman luonnon säätiön WWF Suomen rahaston raportteja 28.

Auttila, M., Niemi, M. & Kunnasranta, M. 2010: Forskning som grund för skyddet av saimenvikaren. Fiskeritidskrift 4: 22-23.

Taskinen, J. (Ohjaus & käsikirjoitus) & M. Kunnasranta (käsikirjoitus) 2010: Dokumenttielokuva: Jäätä rakastavat / Ice-loving seals, 53 min., YLE.

Kunnasranta, M. 2007: Jään ja lumen seuralainen. Saimaan Luonto 2007-2008: 8-9.

Kunnasranta, M. 2007: Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä. Hailuodon luonto 6:24-25.

Kunnasranta, M. 2005: Sulevi – Pyhäselän viimeinen? Norpat katoavat pohjoiselta Saimaalta. Pohjois-Karjalan Luonto 21: 2-3.

Hyvärinen, H., Kunnasranta, M., Nieminen, P. & Taskinen, J. 2004: Hyle – Saimaan oma norppa. Tammi 145 s.

Hyvärinen, H., Sipilä, T., Koskela, J. & Kunnasranta, M. 1999: Saimaannorppa. Teoksessa: Kuusisto, E. (toim.) Elävä Saimaa: 126-136. Tammi.

Hyvärinen, H., Sipilä, T., Koskela, J. & Kunnasranta, M. 1999: The Saimaa ringed seal. Teoksessa: Kuusisto, E. (toim.), Saimaa a living lake: 126- 136. Tammi.

Sipilä, T. & Hyvärinen, H. 1998: Status and biology of Saimaa (Phoca hispida saimensis) and Ladoga (Phoca hispida ladogensis) ringed seals. Teoksessa: Heide- Jorgensen, M. P. & Lydersen, C. (toim.), Ringed seals in the north Atlantic: 83-99. The North Atlantic Marine Mammal Commission (NAMMCO) Scientific Publications, No 1.

Hyvärinen, H. 1995: Structure and function of the vibrissae of the ringed seal (Phoca hispida L.). Teoksessa: Kastelein R.A., Thomas J.A. and Nachtigall P.E., (toim.), Sensory Systems of Aquatic Mammals: 431-447. De Spiel Publishers. Woerden.

Hyvärinen, H. & Sipilä, T. 1992: Saimaannorppa Phoca (Pusa) hispida saimensis. Teoksessa: Elo, U. (toim.), Maailman uhanalaiset eläimet: 68-71. Weilin & Göös.

Sipilä, T. & Kurlin, K. 1992: Infared videothermography as a method for locating the undersnow lairs of the ringed seal. Teoksessa: Priede, I.G. & Swift, S.M. (toim.), Wildlife telemetry. Remote monitoring and tracking of animals: 35-40. Ellis Horwood Ltd. New York.

Sipilä, T. 1991: Saimaanhyljealueiden suojelutavoitteet. Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen Rahaston Raportteja, No 5. 82 s.

Becker, P. (toim.) 1984: Saimaannorppa. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 136 s.

VÄITÖSKIRJAT

Liukkonen, L. 2020: Linking spatial ecology to conservation of the endangered Saimaa ringed seal. PhD Thesis, University of Eastern Finland.

Koivuniemi, M. 2019: Monitoring the endangered Saimaa ringed seal in a changing climate. PhD thesis, University of Eastern Finland.

Oksanen, S. 2015: Spatial ecology of the grey seal and ringed seal in the Baltic Sea – seeking solutions to the coexistence of seals and fisheries. PhD thesis, University of Eastern Finland.

Auttila, M. 2015: The endangered Saimaa ringed seal in a changing climate – challenges for conservation and monitoring. PhD thesis, University of Eastern Finland.

Valtonen, M. 2014: Conservation genetics of the Saimaa ringed seal: insights into the history of a critically endangered population. PhD thesis, University of Eastern Finland.

Niemi, M. 2013: Behavioural ecology of the Saimaa ringed seal – implications for conservation. PhD-thesis, University of Eastern Finland.

Strandberg, U. 2012: Detailed stratification patterns and vertical layering of lipids in seal blubber – source of ecophysiological information. PhD-thesis, University of Eastern Finland.

Tonder, M. 2005: Anatomy of an Environmental Conflict- A Case Study of the Conservation of the Saimaa Ringed Seal. PhD-thesis, University of Joensuu.

Palo, J. 2003: Genetic diversity and phylogeography of landlocked seals. PhD-thesis, University of Helsinki.

Sipilä, T. 2003: Conservation Biology of Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) with reference to other European seal populations. PhD-thesis, University of Helsinki.

Kunnasranta, M. 2001: Behavioural biology of two ringed seal (Phoca hispida) subspecies in the large European lakes Saimaa and Ladoga. PhD-thesis, University of Joensuu.

Moisseinen, E. 1997: Contingen valuation. The case of the Saimaa seal. PhD-thesis, University of Joensuu.

Käkelä, R. 1996: Fatty acid compositions in subspecies of ringed seal (Phoca hispida) and several semiaquatic mammals: site-specific and dietary differences. PhD-thesis, University of Joensuu.

LISENSIAATINTYÖT

Kostamo, A. 2004: Orgaaniset klooriyhdisteet saimaan-, laatokan- ja jäämerennorpissa. Lisensiaatintutkimus. Joensuun yliopisto.

Moisseinen, E. 1992: Norpan suojelun taloustieteellinen tarkastelu. Lisensiaatintutkimus, Joensuun yliopisto.

Sipilä, T. 1992: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis Nordq.) pesintä-, populaatio- ja suojelubiologiasta. Lisensiaatintutkimus, Joensuun yliopisto.

PRO-GRADU TUTKIELMAT JA DIPLOMITYÖT

2020-luku

Kurki, T. 2020. Sexual dimorphism and growth in the skulls of Saimaa ringed seal (Pusa hispida saimensis) – A 3D geometric morphometric approach. Pro gradu tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Niskanen, K. 2020. Saimaannorppien (Pusa hispida saimensis) elinpiirit ja makuupaikat Saimaan Pihlajavedellä. Pro gradu tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Lushpanov, A. 2020. Instance segmentation of Ladoga ringed seals. Diplomityö. LUT university.

Zavialkin, D. 2020. CNN-based ringed seal pelage pattern extraction. Diplomityö. LUT university.

2010-luku

Nihtilä, H. 2019. Hylkeiden osmoottinen säätely ja saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) munuaisten anatomia. Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto.

Mutka, P. 2019. Pihlajaveden saimaannorppien (Pusa hispida saimensis) sosiaalinen verkosto. Pro gradu tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Mettinen, M. 2018. Saimaannorpan karvanvaihdon ajoittuminen. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Miettinen, M. 2018. Saimaannorpan sosiaaliset verkostot Haukivedellä. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Korhonen, S. 2017: Talviaikaiset häiriötekijät saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesintäympäristössä. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Nepovinnykh, E. 2017: Saimaa ringed seal fur pattern extraction for identification purposes. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Kosyanenko, E. 2017: Convolutional neural networks for Saimaa ringed seal segmentation. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Popova, A. 2017: Co-segmentation methods for wildlife-photo identification. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Zhelezniakov, A. 2015: Automatic image-based identification of Saimaa ringed seals. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Kauppinen, P. 2014: Itämerennorppanaaraiden (Phoca hispida botnica) liikkuminen ja elinympäristön käyttö. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Kettunen, J. 2014: Saimaannorpan elinpiirin mallinnus, Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Tiainen, H. 2014: Itämerennorpan (Phoca hispida botnica) elinpiirin koko ja liikkuminen. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Buuri, H. 2013: Saimaannorppanaaraiden (Phoca hispida saimensis) yksilöntunnistus ja pesäpaikkauskollisuuden selvittäminen geneettisin menetelmin pesäpaikoilta kerätyistä istukkanäytteistä. Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto.

Liukkonen, L. 2013: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) elinpiirien ajallinen vaihtelu ja seurantamenetelmät. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Pätynen, J. 2013: Saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) raskasmetallikuormitus 2000-luvulla. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Virkkunen, H. 2013: PCB-yhdisteet saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) traanikudoksessa: nykytilanteen määrittely ja uusien analyysimenetelmien kehittäminen. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Nakari, A.-M. 2013: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) ravinnonkäyttö 2000-luvulla. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Levänen, R. 2013: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesintä apukinoksissa ja poikaspesien vedenalainen ympäristö. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Koivuniemi, M. 2012: Photo-ID saimaannorpalla (Phoca hispida saimensis). Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Saarto, J. 2011: GPS-GSM-laitteen sovellutukset saimaannorppatutkimuksessa. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Ahola, R. 2010: Fortum-katiskatempauksiin Saimaalla vuosina 2008 ja 2009 osallistuneiden kalastajien saimaannorpan suojelukulttuuri. Pro gradu-tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.

Oksanen, S.M. 2010: Home range and movements of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.). Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto.

2000-luku

Margaritis, M. 2009: Saimaannorppakuuttien (Phoca hispida saimensis) levittäytyminen ja elinympäristön käyttö. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Paavilainen, P. 2007: Ihmistoiminnan vaikutus saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) käyttäytymiseen. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto.

Toivanen, M. 2007: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) kasvu. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Laita, S. 2005: Saimaannorppa kunnan suunnittelussa. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto.

Nisula, R. 2004: Vedenkorkeuden vaihtelun ja lumen määrän vaikutus saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesintään. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Rautio, A. 2004: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) jäänalainen ääntely ja käyttäytyminen pesintäaikaan. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Huovinen, L. 2003: Talviaikaisten vedenkorkeuden vaihtelujen vaikutukset saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesäpoikaskuolleisuuteen ja vieroituskuolleisuuteen ja pesäkuolleiden poikasten painoon. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Kokko, S. 2003: Saimaan Pihlajaveden paikallisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden asenne saimaannorppaan (Phoca hispida saimensis) sekä heidän käsityksiään saimaannorppien mahdollisesti aiheuttamista kalastusvahingoista. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Kolehmainen, P. 2001: Norpan (Phoca hispida) perinnöllisen muuntelun arviointi RAPD-menetelmällä. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

1990-luku

Huttu, P-L. 1999: Saimaan- ja itämerennorpan eri sukupuolten aivojen suhteellinen koko ja biologinen älykkyys. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Tonder, M. 1999: Ympäristöasenteet ja niiden muutos Euroopan Unioniin integroituvassa Suomessa: tarkastelun kohteena Natura 2000 -verkoston norppakunnat. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Häkkinen, J. 1998: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis Nordq.) kesäaikainen sukelluskäyttäytyminen. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Pelkonen, P. 1998: Peruskoulun kuudesluokkalaisten käsityksiä saimaannorpasta uhanalaisena eläimenä. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Palviainen, A. 1996: Norpan (Phoca hispida) viiksikarvan aistielinten toiminta. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Kunnasranta, M. 1993: Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis Nordq.) siirto osapopulaatiosta toiseen ja sukellusrytmiikka luonnonolosuhteissa. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Hämäläinen, E. 1991: Saimaanhylkeen (Phoca hispida saimensis) kesäinen sukellus- ja vuorokausirytmiikka sekä liikkuminen, etologinen tutkimus telemetrialla. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Määttänen, K. 1991: Saimaan, Itämeren- ja Laatokannorppien aivojen suhteellinen koko ja biologinen älykkyys. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Hintsanen, K. 1990: Norpan kallojen epäsymmetria ympäristön likaantumisen tai häiriöstressin mittana. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

1980-luku

Miinin, H. 1985: Hylkeen (Phoca hispida Schr.) viiksikarvan toiminnallisesta rakenteesta. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Holopainen, T. 1984: Verenkierron erikoistumat saimaannorpan kuonon ja vatsan ihossa ja piisamin kuonon ja hännän ihossa sekä niiden merkitys lämmönsäätelyn kannalta. Pro gradu-tutkielma, Joensuun yliopisto.

Sipilä, T. 1983: Saimaanhyljetutkimus, tutkimusraportti 1981-1982. Pro gradu-tutkielma, Joensuun Yliopisto.