Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut - SOMA

Tutkimuksen lähtökohtana on shrinking rural area -käsite moniulotteisena ilmiönä. Vähenevän ja ikääntyvän väestön alueilla elinvoiman lisäämistä, uusien mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin edellytyksiä voi lähestyä smart shrinking -ajattelulla, josta tässä käytetään termiä älykäs sopeutuminen. Moniuloitteisen älykkään sopeutumisen -näkökulman avulla on mahdollista väestömuutosten lisäksi ottaa huomioon kestävään yhteiskuntaan siirryttäessä talous, hyvinvointi, työllisyys, liikkuminen, monipaikkaisuus, kausiväestö ja innovatiiviset sopeutumismallit.

Tutkimuksessa tuotetaan kokonaisvaltainen kuvan maaseutualueiden taloudellisesta kasvupotentiaalista, elinvoimasta, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Elinvoiman ja kestävän kehityksen teemat ovat liian monitahoisia käsitteitä mitattavaksi vain yhdellä tai muutamalla muuttujalla, joten tästä syystä tässä tutkimuksessa yhdistetään useita eri muuttujia kestävän elinvoiman indikaattoriksi. Tutkimuksessa muodostetaan kaksi erillistä indikaattoria, joista toinen pohjautuu koviin talousmuuttujiin (väestö, kuntatalous, työpaikat, jne.) sekä toinen pehmeämpiin osallisuutta, kestävää kehitystä ja hyvinvointia mittaaviin tekijöihin.

Indikaattorianalyysin ohjaamana valitaan elinvoiman ja kestävän kehityksen kannalta hyvin ja heikosti sopeutuneita esimerkkikuntia, joissa selvitetään, miten supistuvilla maaseutualueilla (shrinking rural area) on vastattu haasteisiin, miten kehitykseen sopeudutaan ja onko sopeutuminen älykästä niin, että syntyy uutta elinvoimaa. Lisäksi hankkeessa tutkitaan tarkemmin esimerkkejä innovatiivisista ratkaisuista, joilla supistuvien maaseutualueiden haasteisiin on vastattu.

Tutkimus tuottaa uutta, monipuolista ja kokonaisvaltaista tietoa kestävän kehityksen ja elinvoiman tilasta Suomen maaseutualueilla. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa, miten alueiden strategioissa ja toimissa on vastattu supistuvaan kehitykseen ja onko sopeutuminen älykästä niin, että syntyy uutta elinvoimaa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää laajasti maaseutupolitiikan politiikkavalmistelussa ja toimeenpanossa sekä valtakunnan että alueiden tasolla.

Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hankketta Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.