Väestön koettu hyvinvointi ja terveys
Ihmisten hyvinvointia ja terveyttä on tutkittu jo pitkään erilaisilla kyselyillä. Väestön koettu hyvinvointi ja terveys -tutkimushanke vertailee ja tutkii erilaisia ihmisten koetun terveyden ja hyvinvoinnin mittareita sekä niiden taustalla olevia tekijöitä. Tavoite on arvioida mittarien soveltuvuutta alueelliseen väestötason hyvinvoinnin ja terveyden seurantaan.
Johtajat
Viime aikoina on yhtäältä vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon (Value Based Health Care) myötä ja toisaalta Suomessa sote-uudistukeen liittyen havaittu kasvava tarve saada ymmärrystä ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Tietoa halutaan mm. palveluiden suuntaamiseksi tarpeiden pohjalta, palveluiden vaikuttavuuden seurantaan sekä ylipäänsä alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden seurantaan palveluiden kehittämiseksi.
Ihmisten hyvinvointia ja terveyttä on jo pitkään tutkittu erilaisilla kyselyillä. Viime aikoina perinteisempien terveyttä ja toimintakykyä painottavien mittareiden rinnalla alettu yhä enemmän tutkia hyvinvointiin painottuvia mittareita. Etenkin Iso-Britanniassa on tutkittu Wellbeing QALY -mittareita. Toisaalta mittareita on yritetty saada paremmin toimimaan koko väestön tasolla eikä vain sairastumiseen tai tiettyyn sairauteen liittyen. PROMIS-mittareita on pyritty kehittämään nimenomaan tähän suuntaan.
Suomessakin on tutkittu erilaisia mittareita eri väestökyselyissä, mutta harvemmassa ovat tutkimukset, joissa olisi vertailtu eri mittarien ominaisuuksia väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan tulkinnassa alueellisella tasolla. Tietotarve on todettu mm. kansallisesti sekä hyvinvointialuetasolla. Esimerkiksi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella arvioidaan parhaillaan, mikä yleinen terveysmittari tulisi valita yhteiseksi kaikkiin laaturekistereihin.
Tutkimuksen tavoitteina ovat
1) arvioida valittujen mittarien soveltuvuutta alueelliseen väestötason hyvinvoinnin ja terveyden seurantaan,
2) tutkia taustatekijöiden (mm. sosioekonominen tausta, perussairaudet, työ- ja toimintakyky) yhteyttä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen.
3) Tutkimuksesta on tavoite kirjoittaa artikkeli vertaisarvioituun kansainväliseen lehteen.
Tutkimusaineisto ja -menetelmät
Tutkimuksessa toteutetaan kysely 2000 kansalaiselle koko Suomen alueella yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa. Kyselyssä pyritään saamaan alueellinen edustavuus vastaajissa. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja vastaajat antavat suostumuksensa kyselyyn. Kyselyn tulosaineisto on anonyymia, vastaajilta ei kysytä heidän henkilötietojaan. Tutkimusaineisto säilytetään Itä-Suomen yliopiston suojatussa tallennustilassa eikä siihen ole mahdollista päästä muilla kuin hankkeen tutkijoilla.
Tutkimuksen tunnisteelliset tiedot hävitetään tutkimuksen päätettyä ja tunnisteeton tieto arkistoidaan 5 vuoden kuluttua tutkimuksen valmistumisesta.
Kysely koostuu 1) taustakysymyksistä, 2) perussairauksista ja terveyskäyttäytymisestä, 3) työ ja toimintakyvystä, 4) valituista hyvinvointi- ja terveyskyselyistä (Wellbeing QALY, EQ-5D, PROMIS-10).
Tutkimuksen tietosuojaseloste liitteenä.
Mittareiden tuloksia verrataan erilaisten tilastollisten menetelmien ja tunnuslukujen avulla.
Tutkimusryhmä ja aikataulu
Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon tutkimusryhmän (professori Janne Martikainen ja tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas) sekä Helsingin yliopiston tutkimusryhmän (apulaisprofessori Paulus Torkki ja erikoistutkija Laura Pitkänen) kanssa.
Hankkeen suunniteltu aikataulu on seuraava:
tammi-helmikuu 2022: kyselyn valmistelu ja käynnistäminen
maalis-toukokuussa 2022: tulosten analysointi
kesä-elokuussa 2022: päätulosten lähettäminen julkaistavaksi
elokuu 2022- joulukuu 2024: muu tieteellinen julkaiseminen ja opinnäytetyöt
