Visiiri - Vihreän siirtymän ICT-ekosysteemi

Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät kansainvälisistä sopimuksista ja kansallisesta strategiatyöstä huolimatta yhä vauhdilla (SYKE). ICT-alalla on tämän haasteen ratkaisussa kaksoisrooli.

Alan oma ympäristöjalanjälki on kasvultaan nopein kaikista aloista, sillä sen arvioidaan kolminkertaistuvan tällä vuosikymmenellä (GeSI). Jalanjäljestä suurin osa on energiankulutusta, koska kaikki ICT-toimet laskennasta verkkoliikenteeseen vaativat energiaa. Energian käyttö voidaan jakaa valmistuksen ja käytönaikaiseen kulutukseen. Elektroniikan valmistus on energiaintensiivistä teollisuutta, jossa on laajat arvoketjut, joihin voi kuulua yli tuhat tuotantoketjua kymmenistä maista ympäri maailman. Tämä kaikki kuluttaa energiaa ja esimerkiksi älypuhelimen elinkaaren energiankulutuksesta jopa 85 % voi tulla käyttövaiheen ulkopuolella (Ericsson). Käytönaikainen energiankulutus voidaan jakaa infrastruktuurien ja niissä ajettavien ohjelmistojen kesken, joskin nämä linkittyvät vahvasti toisiinsa. Perinteisesti energiankulutuksen optimoinnissa on tarkasteltu lähinnä infrastruktuurien energiatehokkuuden parantamista, sillä laitteiston energiankulutuksen mittaaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin ohjelmistojen. Ohjelmistoja mitattaessa on huomioitava kunkin ajoympäristön erityispiirteet. Toisaalta ohjelmistojen energiatehokkuus on laatukriteeri siinä missä suorituskykykin, ja siihen keskittymällä voidaan sekä ohjelmistojen että niitä ajavien laitteistojen elinkaarta pidentää. Ohjelmistojen osalta suurempi vaikutus voidaan nähdä niiden kädenjäljen kautta.

Alan ympäristökädenjäljen potentiaalin on laskettu olevan kymmenkertainen alan jalanjälkeen nähden ja se korostuu tietoyhteiskuntakehityksen edetessä (GeSI). Kädenjälkivaikutukset liittyvät myös melko kiinteästi energiansäästöön ja niistä suurimmat ovat liikenteen, logistiikan, rakentamisen ja valmistavan teollisuuden aloilla. Liikkumista voidaan välttää virtuaalisilla kokouksilla ja tapahtumilla, ja logistiikkaa voidaan optimoida reittien ja kuormadatan avulla. Algoritmisen optimoinnin, automaation, IoT:n, robotiikan ja tekoälyn avulla voidaan tehostaa rakennuksia ja teollisuustuotantoa (Teknologiateollisuus ry).

Innovaatioekosysteemit on tunnistettu tavaksi edistää teknologia-alojen, kuten ICT:n, TKI-toimintaa (BusinessFinland). Green ICT -ekosysteemiä pilotoitiin Uudellamaalla vuosina 2022-2023. Positiivisten tulosten myötä tässä hankkeessa perustetaan Green ICT -aiheeseen keskittyvä kansallinen ekosysteemi. Lisäksi hankkeessa pyritään vauhdittamaan ja mahdollistamaan alaa edistävien veturiekosysteemien syntymistä. Koska Green ICT on melko uusi ala, on tietoa sen käytäntöön viemisestä vielä melko vähän. Hankkeessa tuotetaan yhteistyössä yritysten kanssa oppaita ja koulutusmateriaalia, jotka pohjautuvat alan yrityksissä ilmeneviin tarpeisiin.

Visiiri-hanke toteutetaan rinnakkaishankkeena kuuden toimijan kesken. Hankkeen koordinoija toimii TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja siihen osallistuvat TIVIA ry, Itä-Suomen yliopisto (UEF), LUT yliopisto (LUT), Oulun yliopisto (OY) ja Turun yliopisto (UTU). Hankekokonaisuus on koottu siten, että hanketoimijat toimivat yhdessä kuuden teknisen työpaketin kautta. Työpakettien tulokset kootaan yhteen siten, että luodaan yhteinen, koko ICT-alan kattava malli, joka kuvaa alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Hankkeen tuloksena tuotetaan tietopaketit ICT:n eri osa-alueista (datakeskukset, infrastruktuuri, laitteet ja ohjelmistot), joiden avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa. Tietopaketteja tukee itseopiskelumateriaali, jonka avulla alan henkilöstö voi ottaa haltuunsa ilmasto- ja ympäristöystävällisen ICT:n perusteet. Hankeaikana hanke tavoittaa 2000 ICT-alan toimijaa ekosysteemitapaamisten, blogien ja tiedotuksen kautta. Itseopiskelumateriaalin avulla kouluttautuu 400 alan työntekijää ja oppaiden keinoja otetaan käyttöön 150 yrityksessä.

VISIIRI-hankkeen tulokset (UEF)

TP1: Ekosysteemitapaamiset

Green ICT -ekosysteemitapaaminen 26.9.2024. UEF järjesti VISIIRI-hankkeen TP1:ssä valtakunnallisen Green ICT -ekosysteemitapaamisen työpajan otsikolla ”Green ICT -osaaminen tulevaisuudessa.” Työpajaa varten UEF tuotti neljä visuaalista kuvaa ICT-sektorin keskeisistä osa-alueista (datakeskukset, pilvipalvelut, ICT-palvelunhallinnan elinkaari ja tietoturvatyökalut), jotka koottiin MURAL-taululle. Tämän avulla suomalaisia ICT-yrityksiä kannustettiin pohtimaan, millaista osaamista EU-sääntelyvaatimusten täyttäminen ja vihreän siirtymän rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen tulevaisuudessa edellyttävät. Yrityksiltä saatiin arvokasta palautetta, joka ohjaa tulevien koulutustarpeiden suunnittelua.

Green ICT maakuntakiertue Kuopio 25.3.2025. UEF oli päävastuullinen järjestäjä Kuopion Green ICT -tapahtumassa 25.3.2025. Tapahtuman pääteemana oli vihreä palvelunhallinta ja laitteiden elinkaarenhallinta. Tieken ja UEF:n avauspuheenvuoron jälkeen tapahtumassa kuultiin kaksi yrityscasea: 1) Ympäristöystävällistä IT-laitehallintaa Opinsysin uusiokannettavilla: Case Kuopion kaupunki, kehittämispäällikkö Petri Toivola, Opinsys Oy, 2) Vastuullisuus strategiana, perustaja Henri Lindström, Clorient Oy. Tapahtumaan osallistui livenä 24 henkilöä ja 12 etänä (yht 36) ja henkilöitä osallistui seuraavista yrityksistä: Trailopeners, Istekki, Funlus, Secora, Office Pro ja OpinSys. Tapahtuman työpajaosiossa tutkittiin vihreän ICT:n haasteita klo 11-12. Työpajan toteutuksesta vastasi yhteistyöhankkeemme VICTIS Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta.

Green ICT maakuntakiertue Seinäjoki 10.4.2025.  UEF osallistui Seinäjoen Green ICT maakuntakiertueelle sekä tapahtuman työpajan järjestämiseen.

TP2: ICT-infrastruktuurin energiatehokkuus ja ympäristökestävyys
TP3: Ohjelmistoratkaisujen energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset
TP4: Konesalien ympäristövaikutusten optimointi tekoälyn ja data-analyysin avulla

Vihreä datakeskus – Ympäristöystävällinen ja energiatehokas infrastruktuuri. Vihreä datakeskus on kokonaisuus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon energiatehokkuus, ympäristövaikutusten minimointi ja kestävän kehityksen periaatteet. Tavoitteena on optimoida sähkönkäyttö, hyödyntää uusiutuvia energialähteitä ja ottaa talteen syntyvää hukkalämpöä esimerkiksi kaukolämpöverkkoon.

Datakeskuksen suunnittelu kattaa infrastruktuurin jokaisen osa-alueen: sähkönsyötön, jäähdytysjärjestelmät, varavoiman, tietoliikenteen sekä rakennuksen rakenteet ja sisätilojen toiminnallisen muotoilun. Energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja ovat muun muassa:

• Vapaajäähdytys viileän ulkoilman avulla
• Nestejäähdytys korkean lämpökuorman kohteissa
• Hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen rakennuksen ulkopuolella
• Modulaarinen rakenne, joka mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön ja laajennettavuuden
• Automaattinen energiankäytön seuranta mittareilla kuten PUE ja REF

Vihreän datakeskuksen suunnittelussa otetaan huomioon myös päästöjen hallinta kansainvälisten standardien, kuten Greenhouse Gas Protocolin, mukaisesti (Scope 1–3). Datakeskuksen ympäristöystävällisyys ei perustu ainoastaan energian alkuperään, vaan myös sen tehokkaaseen käyttöön, komponenttien elinkaareen ja rakenteellisiin ratkaisuihin.

Vihreä datakeskus ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan myös strateginen valinta vastuullisen digitalisaation ja ilmastotavoitteiden edistämisessä

TP4:ssä tuotettavat oppaat:

1. Perusopas vihreän datakeskuksen rakentamiseen
   Ensimmäinen opas käsittelee vihreän datakeskuksen suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä periaatteita. Oppaassa tarkastellaan muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia ratkaisuja, uusiutuvan energian hyödyntämistä, hukkalämmön talteenottoa, jäähdytysjärjestelmien vaihtoehtoja sekä päästöjen hallintaa.

Oppaan tavoitteena on kuvata keskeisiä ratkaisuja ja periaatteita, joiden avulla voidaan edistää ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden datakeskusten rakentamista ja ylläpitoa. Raportointikaudella 1.10.2025-31.3.2025 valmiusaste on noussut 60 prosenttiin.

1. Jatko-opas: datakeskuksen ympäristövaikutusten optimointi tekoälyn ja data-analyysin avulla
   Toinen opas syventyy datakeskusten operatiivisen tehokkuuden ja ympäristövaikutusten optimointiin automatisoidun datankeruun ja koneoppimismenetelmien avulla. Oppaassa esitellään keskeiset seurantamittarit, kuten sähkönkulutus, lämpötilat, hukkalämmön määrä ja uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta. Näiden pohjalta johdetaan laskennallisesti standardoituja tehokkuusindikaattoreita, kuten PUE (Power Usage Effectiveness), REF (Renewable Energy Factor), ERF (Energy Reuse Factor) ja WUE (Water Usage Effectiveness). Lisäksi tarkastellaan, kuinka tekoäly- ja koneoppimispohjaiset mallit voivat tukea energian käytön ennakointia ja järjestelmätason optimointia.

Oppaan tarkoituksena on jäsentää keskeiset mittarit ja tietolähteet, joita tarvitaan datakeskusten energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten arviointiin, sekä kuvata, miten koneoppimismenetelmiä voidaan hyödyntää ennakoivassa analytiikassa ja toiminnan optimoinnissa. Ensimmäinen opas luo perustan tälle jatko-oppaalle.

TP5: ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutusten mittaaminen
TP6: Tietoisuus, materiaali ja menetelmät kohti energiatehokasta ICT:tä
TP7: Hankeviestintä

– Hankkeen www-sivu (UEF Connect)
– Blogikirjoitukset:
-> Tutustumassa vihreään ICT:hen ja LUMI-supertietokoneeseen Kajaanissa https://greenict.fi/tutustumassa-vihreaan-icthen-ja-lumi-supertietokoneeseen-kajaanissa/
– Sosiaalinen media:
->Green ICT -tapahtuma Seinäjoella: https://www.linkedin.com/posts/markojantti_uefabrtkt-greenict-visiiri-activity-7316034475149213698-KF3O?utm_source=share&utm_medium=member_desktop&rcm=ACoAAADEw8oBRXO9n2ZfQcI-M11NNM24EcfeyKE
->Green ICT -tapahtuma Kuopiossa 25.3.2025. Tapahtuman pääteemana oli vihreä palvelunhallinta ja Tieken ja UEF:n avauspuheenvuoron jälkeen
tapahtumassa kuultiin kaksi yrityscasea: 1) Ympäristöystävällistä IT-laitehallintaa Opinsysin uusiokannettavilla: Case Kuopion kaupunki, kehittämispäällikkö Petri Toivola, Opinsys Oy, 2) Vastuullisuus strategiana, perustaja Henri Lindström, Clorient Oy. Tapahtumaan osallistui livenä 24 henkilöä ja 12 etänä (yht 36). Tapahtumaan osallistui henkilöitä seuraavista yrityksistä: Trailopeners, Istekki, Funlus, Secora, Office Pro ja OpinSys. Tapahtuman työpajaosiossa tutkittiin vihreän ICT:n haasteita klo 11-12. Työpajan toteutuksesta vastasi yhteistyöhankkeemme VICTIS Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta. (https://www.linkedin.com/posts/markojantti_greenict-victis-visiiri-activity-7311338880819957760-Uqzu?utm_source=share&utm_medium=member_desktop&rcm=ACoAAADEw8oBRXO9n2ZfQcI-M11NNM24EcfeyKE)

TP8: Hallinto & koordinaatio
– Hankekokoukset: UEF (Jarmo Koponen ja Marko Jäntti) on osallistunut VISIIRI-hankekokouksiin säännöllisesti raportointikauden aikana
– Ohjausryhmän kokoukset: VISIIRI:n viime ohjausryhmän kokous pidettiin 9.5.2025 klo 10-12. Kiitos ohjausryhmän jäsenille arvokkaista kommenteista.