Visiiri - Vihreän siirtymän ICT-ekosysteemi

Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät kansainvälisistä sopimuksista ja kansallisesta strategiatyöstä huolimatta yhä vauhdilla (SYKE). ICT-alalla on tämän haasteen ratkaisussa kaksoisrooli.

Alan oma ympäristöjalanjälki on kasvultaan nopein kaikista aloista, sillä sen arvioidaan kolminkertaistuvan tällä vuosikymmenellä (GeSI). Jalanjäljestä suurin osa on energiankulutusta, koska kaikki ICT-toimet laskennasta verkkoliikenteeseen vaativat energiaa. Energian käyttö voidaan jakaa valmistuksen ja käytönaikaiseen kulutukseen. Elektroniikan valmistus on energiaintensiivistä teollisuutta, jossa on laajat arvoketjut, joihin voi kuulua yli tuhat tuotantoketjua kymmenistä maista ympäri maailman. Tämä kaikki kuluttaa energiaa ja esimerkiksi älypuhelimen elinkaaren energiankulutuksesta jopa 85 % voi tulla käyttövaiheen ulkopuolella (Ericsson). Käytönaikainen energiankulutus voidaan jakaa infrastruktuurien ja niissä ajettavien ohjelmistojen kesken, joskin nämä linkittyvät vahvasti toisiinsa. Perinteisesti energiankulutuksen optimoinnissa on tarkasteltu lähinnä infrastruktuurien energiatehokkuuden parantamista, sillä laitteiston energiankulutuksen mittaaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin ohjelmistojen. Ohjelmistoja mitattaessa on huomioitava kunkin ajoympäristön erityispiirteet. Toisaalta ohjelmistojen energiatehokkuus on laatukriteeri siinä missä suorituskykykin, ja siihen keskittymällä voidaan sekä ohjelmistojen että niitä ajavien laitteistojen elinkaarta pidentää. Ohjelmistojen osalta suurempi vaikutus voidaan nähdä niiden kädenjäljen kautta.

Alan ympäristökädenjäljen potentiaalin on laskettu olevan kymmenkertainen alan jalanjälkeen nähden ja se korostuu tietoyhteiskuntakehityksen edetessä (GeSI). Kädenjälkivaikutukset liittyvät myös melko kiinteästi energiansäästöön ja niistä suurimmat ovat liikenteen, logistiikan, rakentamisen ja valmistavan teollisuuden aloilla. Liikkumista voidaan välttää virtuaalisilla kokouksilla ja tapahtumilla, ja logistiikkaa voidaan optimoida reittien ja kuormadatan avulla. Algoritmisen optimoinnin, automaation, IoT:n, robotiikan ja tekoälyn avulla voidaan tehostaa rakennuksia ja teollisuustuotantoa (Teknologiateollisuus ry).

Innovaatioekosysteemit on tunnistettu tavaksi edistää teknologia-alojen, kuten ICT:n, TKI-toimintaa (BusinessFinland). Green ICT -ekosysteemiä pilotoitiin Uudellamaalla vuosina 2022-2023. Positiivisten tulosten myötä tässä hankkeessa perustetaan Green ICT -aiheeseen keskittyvä kansallinen ekosysteemi. Lisäksi hankkeessa pyritään vauhdittamaan ja mahdollistamaan alaa edistävien veturiekosysteemien syntymistä. Koska Green ICT on melko uusi ala, on tietoa sen käytäntöön viemisestä vielä melko vähän. Hankkeessa tuotetaan yhteistyössä yritysten kanssa oppaita ja koulutusmateriaalia, jotka pohjautuvat alan yrityksissä ilmeneviin tarpeisiin.

Visiiri-hanke toteutetaan rinnakkaishankkeena kuuden toimijan kesken. Hankkeen koordinoija toimii TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja siihen osallistuvat TIVIA ry, Itä-Suomen yliopisto (UEF), LUT yliopisto (LUT), Oulun yliopisto (OY) ja Turun yliopisto (UTU). Hankekokonaisuus on koottu siten, että hanketoimijat toimivat yhdessä kuuden teknisen työpaketin kautta. Työpakettien tulokset kootaan yhteen siten, että luodaan yhteinen, koko ICT-alan kattava malli, joka kuvaa alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Hankkeen tuloksena tuotetaan tietopaketit ICT:n eri osa-alueista (datakeskukset, infrastruktuuri, laitteet ja ohjelmistot), joiden avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa. Tietopaketteja tukee itseopiskelumateriaali, jonka avulla alan henkilöstö voi ottaa haltuunsa ilmasto- ja ympäristöystävällisen ICT:n perusteet. Hankeaikana hanke tavoittaa 2000 ICT-alan toimijaa ekosysteemitapaamisten, blogien ja tiedotuksen kautta. Itseopiskelumateriaalin avulla kouluttautuu 400 alan työntekijää ja oppaiden keinoja otetaan käyttöön 150 yrityksessä.