Harri Kalimo

Talous ja ympäristö ovat kestävän tulevaisuuden peruselementtejä Suomessa, Euroopassa ja kansainvälisesti. EU pyrkii parantamaan taloutensa kilpailukykyä ja vastaamaan valtaviin ympäristöä koetteleviin haasteisiin resurssien ja biodiversiteetin hupenemisesta ilmastonmuutokseen. Ympäristön ja talouden haasteet ovat lisäksi tiiviissä vuorovaikutussuhteessa. Globaalin hyvinvoinnin kasvua on tavoiteltava niissä rajoissa jotka resurssin riittävyys nykyisille ja tuleville sukupolville asettaa. Haasteesta avautuu toisaalta huomattavia uusia mahdollisuuksia niille jotka ovat edistyksellisimpiä talouden vihertämisessä.

Edellä kuvatut yhteiskunnalliset haasteet ja mahdollisuudet ovat keskiössä professuurissani ”Kiertotalousoikeus ja kansainvälinen talousoikeus”. Yhteiskunnalliset tavoitteet ja niiden tukikeinojen määrittely ja toimeenpano tapahtuvat pitkälti Suomen, EU:n ja kansainvälisen ympäristö- ja talousoikeudessa ja -politiikassa ja niiden vuorovaikutussuhteissa. Professuurini tavoitteena on teoreettisesti edistyksellinen, politiikkarelevantti tutkimus- ja opetustoiminta näillä talouden ja ympäristön rajapinnoilla, etenkin kiertotaloudessa, kestävässä kauppapolitiikassa ja vihreissä julkisissa hankinnoissa.

Tämän vision olen kehittänyt oikeusteoreettisia malleja, jotka koskevat esimerkiksi lain roolia kestävän kehityksen siirtymissä, tuottajavastuun käsitettä, ”flexilateralismia” EU:n kauppapolitiikassa, ”markkinoille pääsyä” EU:n sisämarkkinalainsäädännössä sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kansainvälisen oikeuden heuristiikkaa. Metodologisiin tutkimuskohteisiini lukeutuvat mm. ”vertaileva oikeudellisen diskurssi analyysi”, oikeuden koherenssi sekä politiikkainstrumenttien ”pehmeys”. Empiirisesti tutkimukseni ovat käsitelleet esimerkiksi mekanismeja, joilla ympäristö- ja talousnäkökohdat sovitetaan yhteen lainsäädännössä, EU:n kauppapolitiikan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman välistä johdonmukaisuutta sekä tietosuojalainsäädännön ja kilpailulainsäädännön sekä kilpailulainsäädännön ja kauppalainsäädännön välisiä vuorovaikutussuhteita. Tutkin näitä teroeettisia, metodologisia ja empiirisia kysymyksiä yleensä merkittävien yhteiskunnallisten kysymysten, kuten elektroniikkajätteen, sähköajoneuvojen, verkossa leviävän laittoman sisällön ja lentopolttoaineiden kestävyyden konteksteissa, ja tyypillisesti Suomen Akatemian, Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN), Horizon Europen, LIFE-ohjelman, ERASMUS+:n ja vastaavien ulkoisesti rahoitettujen tutkimushankkeiden puitteissa. Vuonna 2004 valmistunut väitöskirjani (”e-Cycling”) oli ensimmäisiä kattavia oikeudellisia analyysejä aiheesta jota nykyään kutsutaan ”kiertotaloudeksi”.

2.11.0.0