Marja Laasonen on psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi ja opettaja. Hän on toiminut vuodesta 2021 logopedian professorina ja oppiaineen johtajana Itä-Suomen yliopistossa. Tämä ohella hän toimii Helsingin yliopistolla dosenttina ja vastuullisena tutkijana sekä tutkimuksen johtajana Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Aiemmin Marja Laasonen on toiminut psykologian ja logopedian professuureissa Turun yliopistossa ja yliopistonlehtorina neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopiston psykologian oppiaineessa.
Laasosella on kattava kokemus kliinisen neuropsykologian työstä ja hän on tehnyt yli 20 vuotta tutkimusta kehityksen ja oppimisen vaikeuksiin liittyen. Aihealueina ovat olleet dysleksia, ADHD, autismikirjon häiriöt ja kehityksellinen kielihäiriö. Tärkeimmässä tämänhetkisessä projektissaan Laasonen keskittyy kehitykselliseen kielihäiriöön pitkittäisasetelmassa ja monella analyysin tasolla aina genetiikasta ja aivotutkimuksesta monikielisyyteen ja vuorovaikutukseen: https://www.hus.fi/helsli-seurantatutkimus Hankkeessa sovelletaan edistyneitä koneoppimismentelmiä, vertailuita kansainvälisiin kohortteihin sekä rekisteritutkimusta.
Koulutuksen kehittämisessä Laasonen on edistänyt etenkin sulautuvia ja digitaalisia käytäntöjä ja viimeisimpänä tekoälykokeiluita. Myös tiedeviestinnässä ja tieteellisen tiedon kansantajuistamisessa hän hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia: https://childdmatters.substack.com/
Tutkimusaiheeni käsittää: Kasvihuonekaasu (KHK) päästöt ja biogeokemialliset kierrot ojitetuilla tai manipuloiduilla turvemailla;
KHK-päästöt maatalousmaista ja metsistä, eri käsittelyjen vaikutus (mm. orgaaninen typpi, mineraalityppi tai tuhkalannoitus); KHK-päästöt geotermisiltä aueilta
Dityppioksidipäästöt alhaisissa lämpötiloissa; Typpihapokkeen (HONO) maaperäpäästöt ja mekanismit boreaalisilla mailla
Olen venäjänkielisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori, ja erikoistunut venäjänkielisen (nyky)kirjallisuuden tutkimukseen sukupuolen, kulttuurisen muistin sekä monikielisyyden näkökulmista. Tutkimuskohteeni ovat monikieliset kirjailijat, ylirajainen (transnationaali) kirjallisuus, naisten kirjoittama kirjallisuus ja kirjallisuuden ylirajainen vastaanotto. Aikaisemmin olen tutkinut venäläistä omaelämäkerrallista ja muistelmakirjallisuutta, sekä sukupuolen ja terveyden risteyksiä Venäjällä. Olen julkaissut kaksi monografiaa, useita tutkimusartikkeleita sekä toimittanut useita artikkelikokoelmia.
Vastuualueenani erityispedagogiikan oppiaineessa on ensisijaisesti varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) -koulutus: ammatillisen kasvun tukeminen sekä harjoittelujen ja opinnäytetöiden ohjaus. Tutkimusintressini painottuvat lapsen tuen rakenteisiin sekä inklusiiviseen, lasten vertaisvuorovaikutusta ja osallisuutta vahvistavaan pedagogiikkaan.
Research Gate
https://www.researchgate.net/profile/Marja-Syrjaemaeki/research
Työskentelen vanhempana yliopistonlehtorina kielikeskuksessa vuorovaikutuksen ja viestinnän opetus- ja tutkimustehtävässä (ent. puheviestintä). Keskeisiä vahvuuksia asiantuntemuksessani ja pedagogisessa osaamisessani ovat alakohtainen vuorovaikutuskoulutus ja simulaatio-opetus, erityisesti sosiaali- ja terveysalan opetuksessa, sekä vuorovaikutteiset ja yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät. Näistä teemoista olen myös tutkimuksellisesti kiinnostunut.
Toimin osa-aikaisesti vanhemman yliopistonlehtorin tehtävässä Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Työni sisältää opinnäytteiden (pro gradu -tutkielmat ja väitöskirjatutkimukset) ohjausta sekä tutkimushankkeissa työskentelyä.
Dosentuurini ala on terveyden edistäminen, erityisesti koulukontekstissa. Toimin WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC) toisena vastuututkijana sekä Lasten ja nuorten terveysoppimisen ympäristöt -vastuututkijana. Vuosina 2019-2024 toimin SHE-verkoston (Schools for Health in Europe) tutkimusryhmän johtajana.
Päätoimeni on Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella, jossa toimin hoitotieteen professorin tehtävässä (väestön terveysvalinnat ja terveyden edistäminen).
Tutkimukseni kohdistuu ruoan ja sen komponenttien terveysvaikutuksiin. Olen tutkinut aihetta lyhyissä ateriatutkimuksissa sekä lyhyemmissä että pidemmissä kliinisissä ruokavaliointerventioissa yli 20 vuoden ajan. Olen keskittynyt tutkimaan erityisesti täysjyväviljan ja marjojen terveysvaikutuksia, mutta viimeaikoina myös muiden kasvipohjaisten ruokien vaikutuksia molekyylien tasolta aina koko fysiologian tasolle. Suoliston mikrobisto ja suolenseinämän merkitys terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa on osoittautunut merkittäväksi tekijäksi välittämään myös ruoan vaikutuksia – näin myös omissa tutkimuksissamme. Olemmekin pystyttäneet in vitro mallin, jolla voimme mallintaa suoliston mikrobien aktivaatiota ja aineenvaihduntaa. Seuraavaksi pystytämme suolen seinämää mallintavan osan tähän kokonaisuuteen, jolloin pystymme seuraamaan ruokien ja niiden bioaktiivisten komponenttien vaikutusta mikrobien toiminnasta aina suolenseinämään liittyviin vaikutuksiin saakka. Erityisenä kiinnostuksen kohteena näissä tutkimuksissa on suolen seinämän toiminta ja inflammaation kehittyminen sekä fyysisten vaikutusten lisäksi mikrobistovaikutukset psykologiseen hyvinvointiin. Eräänä fyysisen hyvinvoinnin näkökulmana on ollut suoli-maksa-akselin tutkimus ja se, mikä rooli suolen seinämän rakenteiden rikkoutumisella on maksasairauksien synnyssä. Isona tutkimuskysymyksenä on, voimmeko löytää ravinnon tekijöitä, joilla epäedullinen kehitys voidaan estää ja ylläpitää suolenseinämän ja yksilön hyvinvointia.
Tutkimukseni keskiössä on tutkimuksen tekemisen prosessi. Tarkastelen erityisesti ihmis- ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen tutkimusasetelmia sekä tiedontuotantoon liittyvien ihmisten ja olioiden positioitumisia, valtasuhteita ja kumppanuuksia. Tärkeää minulle on tehdä uusia avauksia ja etsiä sellaisia tiedontuotannon tapoja, jotka rakentavat parempaa maailmaa ja edistävät yhteiskunnallista ja planetaarista oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta. Moninäkökulmaisuus ja tasavertaisuus ovat ohjaavia periaatteita sekä empiirisessä että teoreettisessa työskentelyssäni. Saattavatpa nämä näkökulmat näkyä myös opetustyössä ja luennoinnissa.
Ankkuroin tutkimukseni osaksi uskontososiologiaa ja tiedonsosiologiaa. Tässä kontekstissa olen tarkastellut erityisesti teologista tietämistä ja tiedontuotantoa. Vaikka teologian sosiologia muodostaa tutkimukseni ytimen, tarkastelen maailmaa ja sen osana akateemista tutkimusta myös laajemmin erityisesti valta-analyyttisestä eli kriittisestä näkökulmasta. Tässä tarkastelussa ammennan juuristani politiikan tutkimuksen parissa. Tutkimuksen ja opetuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovat minulle tärkeitä, työskentelyäni ohjaavia arvoja.
Metodologisesti olen ankkuroitunut rajoja ylittävään kosmopoliittisuuteen ja vertaisuutta vahvistavaan eli kanssatutkimuksen lähestymistapaan (ks. Kanssatutkimuksen tutkijaverkosto). Empiirisessä tutkimustyössä inspiroidun refleksiivisistä, kriittisistä, luovista ja tulevaisuuteen katsovista eli utooppisista menetelmistä; kokeilen ja testaan niitä. Kaikenkattava kokemus, kaikkialla vallitseva arki ja luotuisten vertaisuus toimivat tutkimukseni tieteenfilosofisina ankkureina. Näistä juurista käsin kurotan kohti planetaarisia tiedontuotannon tapoja. Erityisesti olen kiinnostunut nilviäisistä.
Orcid 0000-0003-2739-0400
UEF Cris/Julkaisut ja tutkimusaktiviteetit
Opetus Itä-Suomen yliopistossa
Syventävät opinnot (pakollinen) 5 op: Käytännöllinen teologia, eletty uskonto ja sosiaalitieteellinen tutkimus (vastuuopettaja, suomeksi) (2020–>)
Syventävät opinnot (pakollinen) 5 op: Teologia merkitysten rakentajana (vieraileva luennoitsija, suomeksi) (2023–>)
Aineopinnot (valinnainen) 5 op: Teologian ja uskonnontutkimuksen menetelmäpiiri (vastuuopettaja, suomeksi) (2023-2025)
Aineopinnot (valinnainen) 5 op: Religion and Gender Studies: a Workshop (vieraileva luennoitsija, englanniksi) (2024–>)
