Opetus
Kasvatuspsykologia, motivaatio-, oppimis- ja hyvinvointitutkimus; kvantatiiviset tutkimusmenetelmät; tohtorikoulutus; graduohjaus
Tutkimus
Tutkimukseni keskeisiä teemoja ovat lasten ja nuorten motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi, ja erityisesti niiden kehityksellinen ja tilannekohtainen dynamiikka. Myös matematiikan taitojen ja motivaation keskinäiset yhteydet sekä matematiikan oppimispolut ja koulutusvalinnat ovat kiinnostukseni kohteena.
Muuta
Toimin KASVA-tohtoriohjelman johtajana sekä FinEdin (Kasvatusalan monitieteisen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto) johtoryhmän puheenjohtajana.
Infoa UEFia edeltävästä tutkimuksestani ja muista aktiviteeteistani löytyy täältä.
Marko Jäntti (Dosentti, FT, KTM) työskentelee Tietojenkäsittelytieteen laitoksella yliopistolehtorina. Hän opettaa Tietojärjestelmien suunnittelua, ohjelmistotuotantoa sekä IT-palvelunhallintaa. Hän on myös digitaalisen palvelujohtamisen dosentti. Jäntin tutkimusalueita ovat: ohjelmistotekniikka, IT-palvelunhallinta, IT-tukiprosessien kehittäminen ja Green ICT. Jäntti on myös Tietojenkäsittelytieteen seuran hallituksen jäsen sekä IT Service Management Forum Finland Advisory Boardin jäsen.
Olen erikoistunut massaspektrometriaan perustuvaan metabolomiikkaan ja farmaseuttiseen analytiikkaan, ja minulla on yli 25 vuoden kokemus analyyttisten menetelmien kehittämisestä ja tutkimusinfrastruktuurien johtamisesta.
Tutkimukseni keskittyy analyyttiseen kemiaan biotieteissä, erityisesti metabolomiikkaan, lipidomiikkaan sekä LC‑MS- ja GC‑MS‑menetelmiin. Kiinnostuksen kohteitani ovat muun muassa metaboliseen toimintahäiriöön liittyvä rasvamaksa (MASLD), keskushermostoon, lihavuuteen sekä lasten kehitykseen liittyvät biologiset ja farmaseuttiset ilmiöt. Tavoitteeni on kehittää ja soveltaa edistyneitä analyyttisiä ratkaisuja biokemiallisten prosessien ymmärtämiseksi sekä tukea lääkeaineiden kehitystä ja translationaalista tutkimusta.
Toimin Pharmaceutical Analytics and Mass Spectrometry -tutkimusryhmän johtajana Farmasian laitoksella, Terveystieteiden tiedekunnassa, Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi toimin Biokeskus Kuopion LC‑MS metabolomiikkakeskuksen johtajana, missä vastaan tutkimusinfrastruktuurista ja tarjoamme analytiikkapalveluja aina koesuunnittelusta datan tulkintaan saakka. Työni kattaa myös farmaseuttisen analytiikan, erityisesti menetelmäkehityksen ja -validoinnin regulatoriset vaatimukset huomioiden.
Tavoitteeni on yhdistää analyyttinen kemia käytännön sovelluksiin biolääketieteellisessä ja farmaseuttisessa tutkimuksessa sekä tuottaa korkealaatuista ja luotettavaa dataa tutkimuksen tueksi.
FM (Suomen historia). Väitöskirjassani tutkin suomalaisen teknisen rikostutkimuksen syntyä 1920-luvun Suomessa ja integroitumista osaksi suomalaisen poliisin sekä oikeusjärjestelmän toimintaa. Olen erikoistumassa suomalaiseen poliisihistoriaan, Suomen 1900-luvun rikos- ja oikeushistoriaan sekä historialliseen kriminologiaan. Olen myös tutkinut uusnatsi Pekka Siitointa ja suomalaisen äärioikeiston toimintaa kylmän sodan aikana.
Toimin oikeustieteiden laitoksella apurahatutkijana tutkimusavustajan roolissa.
Vauhkosen tutkimustyö keskittyy inversio-ongelmiin niin teollisissa kuin lääketieteellisissä sovelluksissa. Erityisenä tutkimuskohteena ovat niin sanotut diffuusit tomografiamenetelmät teollisten prosessien kuvantamisessa. Näillä menetelmillä voidaan tutkia tomografisesti muun muassa putkistojen ja tankkien virtauksia sekä hyödyntää mitattua tietoa laitteiden optimoinnissa ja prosessien säädössä. Lääketieteen puolella tutkimuskohteina ovat PET, SPECT ja fMRI kuvantaminen erityisesti funktionaalisissa kuvaustilanteissa. Yhtenä merkittävänä tutkimuskohteena on liikeartefaktojen poisto kehitettyjä kuvantamisalgoritmeja hyödyntäen.
Teen tutkimusta yritysrahoituksen, rahoituksen laskentatoimen ja tilintarkastuksen alueilla.
Olen Marta Choroszewicz (YTT, dosentti) ja työskentelen sosiologian oppiaineessa Itä-Suomen yliopistossa. Olen tutkinut eriarvoistumisen mekanismeja erilaisten ammattiryhmien keskuudessa eri maissa kuten esimerkiksi Suomessa, Puolassa ja Kanadassa. Lisäksi tutkin tekoälyteknologian kehittämisen ja käyttöönoton liittyviä sosiaalisia ulottuvuuksia ja eriarvoistumisen mekanismeja, datan käyttöä uusien datapohjaisten päätöksentekotyökalujen kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa sekä julkisen sektorin (tekoäly)innovaatioprocesseja. Omien hankkeiden lisäksi, olen työskennellyt ProPSI, DaDSoc, DataLit ja DEQUAL-hankkeissa. Olen kirjoittanut mm. digitaalisesta hyvinvointivaltiosta ja automatisoidusta päätöksenteosta, tunnetyöstä, valtasuhteista teknologien kehittämisessä ja datan tekemisessä, rajatyöstä tekoälyinnovaatioprosessissa ja nuorten digitaalisesta toimijuudesta.
Vuosina 2024-2025 toimin apurahatutkijana ja tutkin tekoälynpohjautuvia innovaatioprosessia sekä siihen liityvät ihmistyöt julkisella sektorilla osana Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hankettani “Perpetual Piloting and Invisible Work of Automating Public Services in Finland”. Osana tätä hanketta tutkin myös siitä, mitä sosiaalinen kestävyys tarkoittaa digitaalisoituvassa hyvinvointivaltiossa. Kahden vuoden aikana keräämäni tutkimusaineisto on ainutlaatuinen ja laaja etnograafinen aineisto (100+ haastateluja ja 400+ havainnointitunteja) innovaatiotoiminnasta eri julkishallinnon toimialalla kahdesta julkishallinnon organisaatioista. Aineisto kattaa erilaisia tekoälytyökalujen suunnittelun, kehittämisen ja kokeilun vaiheita, muun muassa päätöksenteon tukityökalut, tekoälyavustajat, Microsoft 365 Copilot ja ennakoivat algoritmijärjestelmät.
Vuosina 2026-2027 toimin apurahatutkijana Pohjois-Karjalan Rahaston (Eini ja Jorma Veikkolaisen Rahasto) ja Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiön rahoittamassa hankessani “Navigating experimental AI tools within technology-enthusiastic context of Finnish public administration”. Hanke pohjautuu laajan etnograafisen aineiston ja pyrkii ymmärtämään kestävän kehityksen innovaatio- ja työkäytäntöjä Suomen julkisen sektorin ammateissa tekoälyteknologioiden aikakaudella.
SocioCast episode on my research available at:
Spotify: https://open.spotify.com/episode/4xD3xZ0gRIcPg37jGYloVB?si=260c321758144368
SoundCloud: https://soundcloud.com/sociocast-uef/generative-ai-tools-in-the-public-sector-in-finland
Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/ca/podcast/marta-choroszewicz-generative-ai-tools-in-the-public/id1665562756?i=1000790347084
Press releases about my research:
Researchers develop new model for ethical AI governance: https://www.kul.pl/researchers-develop-new-model-for-ethical-ai-governance,art_114343.html https://www.uef.fi/en/article/researchers-develop-new-model-for-ethical-ai-governance
Generative AI projects persist in public administration, even when AI tools fail to perform as promised: https://www.uef.fi/en/article/generative-ai-projects-persist-in-public-administration-even-when-ai-tools-fail-to-perform-as
Lisää tietoja: https://research.choroszewicz.eu
Martin Ubani (FT, TM; 1975, Erlangen, Saksa) on työskennellyt vuodesta 2013 uskonnonpedagogiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Tätä ennen hän työskenteli Helsingin yliopiston OKL:ssä (2007-2013) ja käytännöllisen teologian osastolla. Ubani väitteli vuonna 2007 akateemisesti lahjakkaiden varhaisnuorten spiritualiteetista ja nimitettiin vuonna 2010 uskontokasvatuksen dosentiksi Helsingin yliopistoon.
Martin Ubanin tutkimusaiheet käsittelevät peruskoulun katsomusopetusta, uskontoa ja monikulttuurisuutta koulussa, opettajankoulutusta sekä spiritualiteettikasvatusta. Viime aikoina hän on keskittynyt uskontoon ja monikulttuurisuuteen koulussa liittyviin kysymyksiin, dialogiin ja yhteisen katsomusopetuksen aihealueeseen sekä uskonnon aineenopettajaksi opiskelevien kompetenssin kehittymiseen koulutuksen aikana. Hän on ollut julkaisemassa ja toimittamassa useita kirjoja, kuten ”Peruskoulun uskonnonopetus” (2013), ”Akateeminen luokanopettajakoulutus. 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita” (2010) sekä ”Contextualising dialogue, secularisation and pluralism. Religion in Finnish public education” (2019).
Ubani on toiminut erilaisissa tieteellisissä ja koulutuspoliittisissa luottamustehtävissä. Tällä hetkellä hän on mm. jäsenenä Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) neuvottelukunnassa (2022-2026), Korkeakoulujen arviointijaostossa (2022-2026) sekä katsomusopetuksen uudistamiseen tähtäävässä opetushallituksen asettamassa työryhmässä (2022-2024). Tätä ennen hän on ollut mukana suunnittelemassa perusopetuksen opetussuunnitelman uskonnon osuutta (2014). Vuoden 2023 alusta Ubani toimii ”Nordidactica. Journal of Humanities and Social Science Education” tiedelehden toisena päätoimittajana.
Martin Ubani on ollut vuodesta 2016 Van Leer Instituten, Jerusalem, Israel, vieraileva tutkija.
