Tiedonhaun opetus, ohjaus ja neuvonta (erit. kulttuurintutkimus, vieraat kielet ja käännöstieteet, teologia, historia ja psykologia), kansalaistieteen ja avoimen tieteen palvelujen kehittäminen sekä metriikka.
Anna Mustonen ([email protected])
Anna Mustonen tutkii väitöskirjassaan alueellisen maankäytön suunnittelun sekä kansainvälisen ympäristöpolitiikan tavoitteiden välistä suhdetta. Tutkimuskohteena ovat erityisesti päätöksentekoprosessit ja niihin liittyvät diskurssit, riippuvuussuhteet ja ympäristöjärjestöjen osallisuus.
Toimi hankejohtajana Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa Argumenta-hankkeessa Kestävyysmurroksen marginaalit 1/2023-6/2025.
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ([email protected])
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen on vanhuusoikeuden professori. Häntä kiinnostavat ikäihmisiä erityisesti koskettavat oikeudelliset kysymykset niin yksityisoikeuden kuin sosiaali- ja lääkintäoikeuden näkökulmista.
Mäki-Petäjä-Leinonen väitteli dementoituvan henkilön oikeudellisesta asemasta Helsingin yliopistossa vuonna 2003. Hänen toinen monografiansa ”Ikääntymisen ennakointi – Vanhuuteen varautumisen keinot” julkaistiin vuonna 2013. Syksyllä 2017 julkaistiin Mäki-Petäjä-Leinosen ja Anja Karvonen–Kälkäjän oppikirjaksi tarkoittama teos ”Vanhuusoikeuden perusteet”.
Mäki-Petäjä-Leinonen on mukana useissa eri tutkimushankkeissa. Hän toimii osakonsortion johtajana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden erityiskysymyksiä (MCI@work). Lisäksi hän toimii osakonsortion johtajana kansallisessa tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan ikäihmisten kotisaattohoitoa (MeRela). Itä-Suomen yliopistossa Mäki-Petäjä-Leinonen johtaa Neuroetiikka ja oikeudet -tutkimusryhmää, joka on osa yliopiston monitieteistä Neurotieteiden tutkimusyhteisöä.
Mäki-Petäjä-Leinonen opettaa vanhuus- ja edunvalvontaoikeutta sekä toimii opettajana sosiaalioikeuden klinikkatoiminta -kurssilla. Hän on perheoikeuden dosentti Helsingin yliopistossa ja vanhuusoikeuden dosentti Lapin yliopistossa.
Anna Rawlings ([email protected])
Tutkimustyössäni tarkastelen motivaatiota, oppimista ja hyvinvointia eri oppimisympäristöissä ja eri-ikäisten oppijoiden parissa. Erityisesti kiinnostukseni kohteena on se, miten temperamentti suuntaa näitä ilmiöitä ja prosesseja sekä niiden keskinäisiä yhteyksiä. Olen aloittanut työskentelyn apurahatutkijana UEF:ssa toukokuussa 2023.
Toimin myös Kasvatusalan monitieteisen valtakunnallisen tohtorikoulutusverkoston eli FinEdin koordinaattorina (2022–).
Anna Rosenberg ([email protected])
Työskentelen yliopistotutkijana kansainvälisessä FINGER-tutkimusryhmässä. Tutkimuksemme keskittyy muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja ikääntyvien aivoterveyden edistämiseen. Työskentelen monipuolisesti kliinisten tutkimusten ja elintapainterventioiden parissa, joita tutkimusryhmämme kehittää muistisairausriskin pienentämiseksi.
Oma tutkimukseni liittyy tällä hetkellä erityisesti biologisiin merkkiaineisiin eli biomarkkereihin, joilla pyritään selvittämään paitsi muistisairauksien biologisia mekanismeja, myös ennaltaehkäisevien interventioiden vaikutusmekanismeja. Tavoitteena on parantaa muistisairauksien varhaista diagnostiikkaa sekä riskin tunnistamista, ja kehittää entistä räätälöidympiä ja tehokkaampia interventioita eri kohderyhmille. Työskentelen näiden teemojen parissa myös Karoliinisessa instituutissa (Ruotsi), jossa tutkimusaineisto koostuu muistipoliklinikan potilaista.
Anna Saurama ([email protected])
Tutkimusprojektini on nimeltään ”Sukupuolittunut neuronormatiivisuus ADHD:ta ja naisia käsittelevissä mediateksteissä Suomessa”. Lähestyn aineistoani kulttuurisina teksteinä ammentaen esimerkiksi neuromoninaisuustutkimuksen ja neuroqueer -teorian näkökulmista. Selvitän millaisia normatiivisuuksia liittyen neurokognitiiviseen toimintaan ja sukupuoleen teksteissä ilmenee ja miten nämä normatiivisuudet kietoutuvat toisiinsa.
Anna-Leena Toivanen ([email protected])
Olen kirjallisuudentutkija, jonka tutkimusintressit liittyvät liikkuvuustutkimuksen soveltamiseen kirjallisuudentutkimukseen. Omaa erityisalaani on afrikkalainen kirjallisuus, jota lähestyn liikkuvuustutkimuksen näkökulmasta. Myös jälkikoloniaalinen kirjallisuudentutkimus sekä matkakirjallisuuden tutkimus ovat olleet keskeisiä tutkimuksellisia mielenkiinnonkohteitani.
Akatemiatutkijan viisivuotisessa tutkimushankkeessani ”Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa” (2020-2025; hankenumero 330906) tarkastelin ranskankielisen afrikkalaisen kirjallisuuden tapoja kuvata konkreettisia liikkuvuuden muotoja 1900-luvun puolivälistä tähän päivään.
Tammikuussa 2026 minulle on myönnetty kolmevuotinen Extraordinary Associate Professor -nimike Stellenboschin yliopistoon (Etelä-Afrikka).
Tärkeimmät julkaisuni ovat monografiat Mobilities and Cosmopolitanisms in African and Afrodiasporic Literatures (Brill, 2021) sekä Afroeuropean Mobilities in Francophone African Literatures (Palgrave Macmillan, 2025). Lisäksi olen julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja toimittanut kaksi tieteellisen lehden erikoisnumeroa (Journal of Postcolonial Writing; English Studies in Africa) sekä yhden kokoomateoksen (Palgrave Macmillan). Olen toiminut Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen päätoimittajana (2017-2019), Nordic Journal of African Studies -lehden kirjallisuus-osion vastaavana toimittajana (2021-2025) ja vuodesta 2024 lähtien Novel Review Editorina Transfers: Interdisciplinary Journal of Mobility Studies -lehdessä.
Anna-Maija Castrén ([email protected])
Olen koulutukseltani sosiologi ja väittelin valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Minulla on myös sosiologian dosentin oppiarvo HY:sta. Vuodesta 2013 olen työskennellyt Itä-Suomen yliopiston Yhteiskuntatieteiden laitoksella. Sosiologian professoriksi minut nimitettiin elokuussa 2023. Nykyiset tutkimusteemani liittyvät perhe- ja läheissuhteisiin ja sosiaalisiin verkostoihin. Olen tutkinut sosiaalisten verkostojen muodostumista elämänhistorian aikana, perhe- ja sukulaissuhteita, ystävyyttä, eron jälkeisiä perheitä, avioitumista, häitä ja perheellistymistä. Parhaillaan tarkastelen perheellistymisen vaikutusta puolisoiden läheissuhteisiin ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden helsinkiläisvauvojen perhesuhteita. Keväällä 2023 käynnistynyt NETREP-hanke tarkastelee nuorten ja nuorehkojen aikuisten perheellistymiseen ja läheissuhteisiin liittyviä suunnitelmia Suomessa, Skotlannissa ja Portugalissa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pohtii, millaisena hedelmällisessä iässä olevat aikuiset näkevät perheen ja läheissuhteiden tulevaisuuden globaalien kriisien riivaamassa maailmassa.
Anna-Maija Niemi ([email protected])
Työskentelen yleisen kasvatustieteen professorina ja tutkimusaiheeni liittyvät yhteiskunnallisen osallisuuden, kuulumisen ja eriarvoisuuden kysymyksiin. Olen syventynyt näihin aiheisiin nuorten ja nuorten aikuisten elämänkulkuja ja koulutuspolkuja, erityisopetuksen politiikkoja ja käytäntöjä sekä risteäviä sosiaalisia eroja analysoiden. Tutkimukseni asettuu kasvatus- ja koulutussosiologian, nuorisotutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen alueille.
Olen mukana SURE-tutkimusyksikön toiminnassa. Laadullisten tutkimusmenetelmien kehittäminen on tärkeä osa työtäni ja johdan valtakunnallista etnografiseen tutkimusmetodologiaan keskittyvää Etnografia-seminaaria. Toimin myös Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana ja olen Turun yliopiston dosentti.
Oheisten linkkien takaa löydät julkaisuni vuosilta 2022-2025 ja 2008-2021.
Annakaisa Haapasalo ([email protected])
Toimin molekulaarisen neurodegeneraation professorina ja tutkimusryhmän johtajana. Tutkimusmielenkiintoni kohdistuu erityisesti otsalohkodementian (FTD) tautikirjon ja muiden hermostoa rappeuttavien sairauksien tautipatogeneesiin liittyviin synapsien toimintahäiriöihin, mikrogliasolujen toimintaan sekä hermosolujen ja mikrogliojen vuorovaikutuksiin. Lisäksi olen kiinnostunut FTD:n ja muiden hermoston rappeumasairauksien biomarkkereista. Toimin EU JPND-ohjelman rahoittaman SynaDeg-hankkeen (Pre-diagnostic early synaptic disturbances in neurodegenerative diseases) koordinaattorina ja olemme mukana partnerina kahdessa EU Horisontti-rahoitteisessa hankkeessa, SYNAPSING:issa ja PREDICTFTD:ssä. Lisäksi toimin Neurokeskus Suomen alueellisen Kuopio Brain & Mind -verkoston johtoryhmän puheenjohtajana.
Tutkimuksemme pyrkii tarjoamaan uusia näkökulmia geneettisen (erityisesti C9orf72-toistojaksomonistumaan liittyvään) ja sporadisen FTD:n ja muiden hermostonrappeumasairauksien molekyylitason tautimekanismeihin sekä tunnistamaan uusia kohteita biomarkkeri- ja lääkekehitykseen potilaiden hyväksi. Hyödynnämme laajasti tutkimuksissamme ja tautimallinnuksessa potilasperäisiä soluja ja näytteitä. Teemme läheistä yhteistyötä FTD:n ja muiden hermoston rappeumasairauksien kliinisten tutkijoiden kanssa.