FT 1999, Joensuun yliopisto
Materiaalikemian professori 2013, Itä-Suomen yliopisto
Kemian laitoksen johtaja 2016 –
Tutkimusaiheet: Toiminnalliset materiaalipinnat ja Ympäristökatalyysi
Mika Tarvainen ([email protected])
Mika P. Tarvainen, FT, Dosentti (FM tutkinto 1999 , FT tutkinto 2004; Kuopion yliopisto) toimii yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksella ja konsulttina Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osastolla.
Hänen tutkimusryhmänsä kehittää lääketieteellisiä signaalianalyysimenetelmiä sekä fysiologisen mallinnuksen menetelmiä sekä tutkii näiden hyödyntämistä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa. Keskittyen erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön signaaleihin, kuten sydämen sykeälivaihteluun (HRV), ja muihin psykofysiologisiin mittauksiin. Pääasialliset tutkimuskohteet ovat työhyvinvointi, diabeteksen komplikaatiot ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet.
Mika Tarvainen on Kubios Oy:n perustajajäsen ja osakkaana Heart2SaveOy:ssa. Kubios Oy on startup yritys, joka kehittää HRV analyysiohjelmistoja tutkimus- ja ammattikäyttöön.
Mikael Turunen ([email protected])
Tutkimusintressit
- Mineralisoitujen kudosten rooli nivelrikossa
- Nivelrikon etenemisen ennustaminen
Mikko Herrala ([email protected])
Opetan ja ohjaan kansainvälisessä toksikologian maisteriohjelmassa ja teen samalla myös toksikologista tutkimusta.
Aiemmin (1.9.2022-31.8.2025) työskentelin Suomen Akatemian rahoittamassa tutkijatohtori-projektissani, jossa tutkin luontoperäisten antrakinoniväriaineiden genotoksisuutta ja toksisuusmekanismeja. Ennen omaa projektiani työskentelin tutkijatohtorina osana UEF WATER tutkimusyhteisöä, jossa tutkin mikromuovien mahdollisia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Lisäksi olen ollut mukana myös BioColour (Biovärit – Väripaletti biopohjaisille väriaineille ja pigmenteille) -hankkeessa, jonka tarkoituksena oli kehittää uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden tuotantoon ja niiden käyttöön, mikä mahdollistaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten sovellusten kehittämisen tekstiileissä, pakkauksissa ja pinnoitteissa.
Vuosina 2014-2019 työskentelin Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksella säteilytutkimuksen ryhmässä, jossa tein myös väitöskirjani. Tutkimukseni aiheena oli sähkömagneettisten kenttien biologiset vaikutukset, erityisesti genotoksisuus ja genomin epävakaus.
Mikko Laitinen ([email protected])
Olen toiminut englannin kielen professorina Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2016. Tutkimusaiheitani ovat sosiaalisten verkostojen teorian hyödyntäminen kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimuksessa, maailmanenglannit ja varsinkin englanti Suomessa ja Pohjoismaissa sekä laskennalliset datalähtöiset menetelmät ihmistieteissä. Aineistona hyödynnän sekä perinteisiä digitaalisia tekstikorpuksia että varsinkin digitaalisesti syntynyttä massadataa. Olen Suomalaisen Tiedeakatemian kutsuttu jäsen vuodesta 2022.
Taustani on, että olen aloittanut korkeakouluopinnot Texasissa ja sen jälkeen ollut opiskelijana ja post doc -tutkijana Helsingissä ja Jyväskylässä. Vuosina 2012–2015 toimin professorina Linné yliopistossa Ruotsissa ja olen siellä monitieteisen DISA-tutkimusyksikön (Center for Data Intensive Sciences and Applications) toinen perustajajäsen.
Tällä hetkellä johdan kahta ulkoisesti rahoitettua projektia, joista ensimmäinen on Suomen Akatemian digitaalisten ihmistieteiden infrahanke (FIN-CLARIAH, 2022–25). Siinä kehitetään digitaalisia työkaluja ihmistieteiden tutkimukseen ja keskitymme tässä kansallisessa konsortiossa varsinkin digitaalisesti syntyneiden ja erittäin suurten sosiaalisen median aineistojen hyödyntämiseen laskennallisin menetelmin ja eettisesti kestävin tavoin ihmistieteissä (www.dariah.fi). Toinen on Suomen Akatemian nelivuotinen tutkimusprojekti Heikkojen linkkien teoria kompleksisissa digitaalisissa verkostoissa (COMET-projekti 2024–2028), jossa tutkitaan kielellisten innovaatioiden leviämistä hyvin suurissa sosiaalisen median verkostoissa (https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/funding/81344)
Vuosien 2022 ja 2023 aikana johdin Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittamaa laajaa englannin kieltä Suomessa tarkastelevaa hanketta, jossa selvitettiin englannin käytön laajuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän projektin loppuraportti valmistui vuoden 2023 aikana ja on saatavilla Tietokäyttöön sivuilta (https://tietokayttoon.fi/-/englanti-suomen-kansalliskielten-rinnalla).
Toimitan kollegani PhD Martin Schweinbergerin (University of Queensland) kanssa kirjasarjaa (Bloomsbury Academic) Language, Data Science and Digital Humanities. Lähdemme siitä oletuksesta, että digitaalisen vallankumouksen ytimessä on kielenkäyttö ja ymmärtääksemme sitä paremmin tarvitsemme laajaa tieteidenvälistä yhteistyötä. Sarjassa julkaistaan tutkimuksia, joissa hyödynnetään uusia laskennallisia menetelmiä ja pyritään avaamaan, mitä erilaisia ratkaisuja tutkijoilla on eri kokoisten ja erilaisten tekstimassojen analysointiin.
Mikko Lampinen ([email protected])
Toimin väitöskirjatutkijana Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella ja kuulun Kestävän kiertotalouden tutkimuskeskukseen (CECE), Kestävän innovoinnin labiin (SUNLAB) sekä Kestävyysmurros-tohtorikoulutuspilottiin (SUSTRA).
Tutkimuksessani tarkastelen kestävyysmurroksia ja ekosysteemihallinnan roolia kiertotalouden edistämisessä. Keskityn kriittisten materiaalien siirtymään ja tutkin, miten yritykset, julkiset organisaatiot ja muut sidosryhmät koordinoivat resursseja, rakentavat yhteistyösuhteita ja hallinnoivat teollisia ekosysteemejä kiertotaloussiirtymän mahdollistamiseksi. Työssäni yhdistän johtamisen, kestävyysmurrosten ja ekosysteemitutkimuksen näkökulmia, jotta voin paremmin ymmärtää systeemiseen muutokseen liittyviä johtamisen haasteita ja mahdollisuuksia.
Mikko Linnolahti ([email protected])
Tutkimusaiheet: laskennallinen materiaalitutkimus, katalyysi ja fotoniikka
Mikko Nissi ([email protected])
FT Nissi on professori Teknillisen fysiikan laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. FT Nissi johtaa tutkimusryhmää, joka keskittyy prekliinisen kvantitatiivisen magneettikuvauksen (MRI) tutkimukseen. Vuonna 2021 FT Nissi toimi myös laitoksen varajohtajana. Ryhmän tutkimuskohteet käsittelevät erilaisia relaksometrisiä menetelmiä, kuten esimerkiksi useita pyörivän ja laboratoriokoordinaatiston relaksaatiomenetelmiä ja niiden kuvausstrategioita, sekä kvantitatiivisen magneettisen suskeptibiliteetin määritysmenetelmiä. Pääasiallinen sovellusala FT Nissin ryhmän tutkimuksessa on ollut tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja niiden diagnostiikka, mutta ryhmän tutkimuskohteisiin kuuluvat myös erityisesti ultralyhyen kaikuajan menetelmien kuten SWIFT-kuvaussekvenssin, erilaisten kuvankeräyksen ja kuvarekonstruktion menetelmien kehittäminen useisiin erilaisiin sovelluskohteisiin.
FT Nissin viimeisimmät tutkimusrahoitukset on myönnetty projektiin, jossa kehitetään virtuaalisen histologien menetelmää tekoälyavusteisella sormenjälkimagneettikuvauksella (Suomen Akatemia, #354693) sekä nopeiden kvantitatiivisten ultralyhyen kaikuajan magneettikuvausmenetelmiä SWIFT-sekvenssiä ja sen variantteja sekä iteratiivisia kuvarekonstruktiomenetelmiä hyödyntäen (Suomen Akatemia, #325146), ja mikromagneettikuvauksen teollisten sovellusten innovaatio- ja kehitysympäristön kehittämishankkeeseen, jossa hankittiin 11.74 Teslan mikroMRI-laitteisto sekä pilotoitiin kasvituotannon ja teollisten materiaalien mikromagneettikuvausta (Euroopan aluekehitysrahasto, #A73998 ja #A74016).
Mikko Toivanen ([email protected])
Olen 1800- ja 1900-lukujen imperialismiin perehtynyt globaalihistorioitsija. Nykyinen, Suomen Akatemian rahoittama hankkeeni Petäjiköistä puuplantaaseille: suomalainen metsänhoito osana globaalia transimperiaalista metsätiedettä, 1917–1939 tutkii 1900-luvun alun metsätieteiden ja metsänhoidon transimperiaalisia verkostoja Euroopan ja Aasian välillä sekä suomalaisten metsäalan toimijoiden osallistumista niihin. Aiemmissa hankkeissani olen käsitellyt mm. kolonialismin aikaisen kaupunkikulttuurin kehitystä Kaakkois-Aasiassa sekä 1800-luvun matkustusinfrastruktuuria ja -käytäntöjä Intian valtameren alueella. Lisäksi olen jo pitkään tutkinut myös pohjoismaisten toimijoiden osallistumista globaaliin imperialismiin.
Ensimmäinen tutkimusmonografiani Empire, Tourism, and Colonial Knowledge in Nineteenth-Century Southeast Asia and Sri Lanka (Leiden University Press) ilmestyi syyskuussa 2025. Olen myös toimittanut yhdessä Bernhard C. Schärin kanssa kokoomateoksen Integration and Collaborative Imperialism in Modern Europe: At the Margins of Empire, 1800–1950 (Bloomsbury Academic, 2025). Lisäksi tutkimusartikkeleitani on julkaistu useissa arvostetuissa kansainvälisissä aikakauslehdissä, mukaan lukien Historical Journal, Urban History ja Journal of Imperial and Commonwealth History.
Olen myös pohjoismaisten globaalihistorioitsijoiden verkoston NordGlobin strategiaryhmän jäsen.