Prasanthi Medarametla on Akatemiatutkija Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitoksella. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon farmaseuttisissa tieteissä ja maisterin tutkinnon farmakoinformatiikassa NIPER‑instituutissa Intiassa. Tämän jälkeen hän työskenteli projektitutkijana sekä TATA–CSIR–OSDD‑stipendiaattina Indian Institute of Chemical Technology ‑tutkimuslaitoksessa Hyderabadissa.
Prasanthi toimi Marie Skłodowska‑Curie ‑varhaisvaiheen tutkijana EU‑MSCA ITN ‑projektissa INTEGRATE (Interdisciplinary Training Network for Validation of Gram‑Negative Antibacterial Targets). Hän valmistui tohtoriksi Itä‑Suomen yliopistosta Kuopiosta vuonna 2020, ja hänen väitöskirjansa keskittyi uusien antibakteeristen yhdisteiden laskennalliseen seulontaan osana INTEGRATE‑projektia.
Vuonna 2022 hän aloitti postdoc‑tutkijana Cambridgen yliopistossa Postdoc Pooli ‑rahoituksen (Jenny ja Antti Wihurin säätiö) tukemana, perehtyen kokeelliseen mikrobiologiaan ja rakennebiologian menetelmiin, kuten kryo‑EM:ään ja röntgenkristallografiaan. Myöhemmin hän palasi Itä‑Suomen yliopistoon ja työskenteli vanhempana tutkijana biofarmasian laitoksella, kunnes hänelle myönnettiin Akatemiatutkijan tehtävä vuonna 2025.
Tällä hetkellä hän johtaa AVID‑tutkimusryhmää (Anti‑Virulence Drug Discovery) Itä‑Suomen yliopistossa ja toimii myös NORDFORSK NORD‑AViD ‑konsortion vetäjänä.
Jos olet kiinnostunut pro gradu ‑projekteista tai suunnittelet väitöskirjan tekemistä, joka liittyy antibakteerisiin proteiinikohteisiin ja bakteerien virulenssin taustalla oleviin mekanismeihin, ota rohkeasti yhteyttä — keskustelen mielelläni mahdollisista tutkimusmahdollisuuksista.
Olen tutkinut työurani aikana muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelmia, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä sekä pedagogista etiikkaa. Viimeiset 20 vuotta olen keskittynyt arvioinnin tutkimukseen. Minua on kiinnostanut oppimisen ja osaamisen arviointi sekä perusopetuksessa että yliopistoissa. Erityinen kiinnostukseni on kohdentunut kehittävään arviointiin. Olen toiminut aktiivisena opetus- ja kasvatusalan täydennyskouluttajana juuri tutkimusalallani arvioinnissa. Siirryin emeritaprofessoriksi 1.1.2024, mutta teen pienimuotoisesti erityisesti arviointiaiheisia akateemisia tehtäviä mielenkiintoni mukaan.
Julkaisut-välilehdellä ovat näkyvissä muut noin viiden viimeisimmän vuoden julkaisut.
Tutkin ja opetan teemoja, jotka liittyvät organisaatioihin ja johtamiseen, innovaatioihin ja uudistumiseen, kanssatutkimukseen ja tutkimusyhteistyöhön ja laadullisiin menetelmiin. Johdan Innovaatiojohtamisen tutkimusryhmää yhdessä professori Hanna Lehtimäen kanssa. Yhdessä Tero Montosen kanssa johdan Neuro-innovaatio ja impakti -tutkimustiimiä, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston monialaisessa neurotieteiden tutkimusyhteisössä (NEURO). Toimin MSCA Horizon 2020 Neuro-Innovation tohtoriohjelman (2021-2027) koordinaattorina ja MSCA Horizon Europe NOVEL postdoc-ohjelman kanssakoordinaattorina (2024-2029).
Olen ohjauksen koulutuksen yliopisto-opettaja ja pedagoginen kehittäjä. Asiantuntijuuteni painottuu ohjauspedagogiikkaan, dialogiseen ja osallistavaan oppimiseen sekä opiskelijalähtöisen opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Opetuksessani korostuvat opiskelijan aktiivinen toimijuus, yhteisöllinen oppiminen, vuorovaikutus ja jaettu asiantuntijuus. Rakennan oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat osallistua, kysyä, keskustella, kokeilla ja rakentaa ymmärrystä yhdessä. Näen myös opettajan oppijana: dialogisessa pedagogiikassa tietoa ja osaamista rakennetaan yhdessä.
Kehitän opetusta tutkimusperustaisesti ja opiskelijapalautetta hyödyntäen. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten erilaiset pedagogiset ratkaisut, digitaaliset ympäristöt ja teknologian mahdollisuudet voivat tukea oppimista, osallisuutta, kohtaamista ja joustavia oppimisen tapoja. Ohjaava, dialoginen ja tutkiva työote kulkevat läpi opetukseni ja pedagogisen kehittämistyöni.
Sydän- ja verisuonitaudit (SVT) ja sekä tyypin 2 (T2D) että tyypin 1 diabetes (T1D) ovat merkittäviä kansanterveysongelmia ja niiden hoito kuormittaa erityisesti perusterveydenhuoltoa. Kansantaloudellisesti on tärkeää havaita ja hoitaa ajoissa valtimotautien riskitekijät ja pyrkiä mahdollisimman hyvään diabeetikkojen hoitotasapainoon, jotta kalliilta komplikaatioilta säästyttäisiin. Käypä hoito suositukset muodostavat perustan hoitokäytännöille ja tavoitteille. Suomessa on niukasti tietoa siitä, kuinka hyvin hoitotavoitteisiin perusterveydenhuollossa päästään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on hyödyntää Pohjois-Karjalan sähköistä potilastietojärjestelmää hoidon laadun arvioinnissa. Erityisesti tarkastellaan kuinka hyvin päästään sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen osalta Käypä hoidon mukaisiin hoitotavoitteisiin. Samalla pystytään tarkastelemaan kirjaamisen laatua. Pohjois-Karjalassa on tähän ainutlaatuinen mahdollisuus, koska alueella on yksi yhtenäinen potilastietojärjestelmä, joka on käytössä kaikkien alueen kuntien perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja myös julkisessa työterveyshuollossa. Tiedot on kirjattu rakenteisessa muodossa, mikä helpottaa tiedonhakua. Tutkimuksessa selvitetään myös hoidon laadun alueellinen vaihtelu. Tämä toteutetaan analysoimalla laatuindikaattoreita ja muuta hoidon laatutietoa kunnittain ja postinumeroalueittain ja tarvittaessa ruututietoaineistoon perustuen. Laatuindikaattoreiden antamat tulokset ovat yhdistettävissä mm. alueen sosiodemografisiin tekijöihin alue- ja paikkatietojen avulla. Geospatiaalisin analyysimenetelmin tutkitaan indikaattoritasojen ja alueen sosiodemografisten tietojen välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia paikallisesti ja alueellisesti. Tutkimus toteutetaan kokonaan rekisteripohjaisena tutkimuksena. Tutkimusryhmässä on kliinistä osaamista valtimotaudeista ja diabeteksesta, tietorekisterien käytöstä tutkimuksessa, potilastietojärjestelmän sisällöistä ja rakenteesta, perusterveydenhuollon laadun kehittämisestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta sekä maantieteellisistä tietokannoista ja niiden hyödyntämisestä eri ilmiöiden alueelliseen tarkasteluun ja mallinnukseen. Tämä tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa kokonaisen maakunnan perusterveydenhuollon laadusta SVT:n ja diabeteksen hoidossa. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää vastaaviin kansallisiin analyyseihin, kun kansalliset tietoarkistot sen mahdollistavat. Tutkimus tuottaa myös alueellisesti sekä terveydenhoidon perusyksiköittäin arvokasta tietoa hoidon laadun parantamiseen ja välineitä laadun seurantaan. Tutkimuksen tulokset edesauttavat Käypä hoidon tavoitteiden parempaa toteuttamista sekä preventiivisen työn suositusten käyttöönottoa. Tutkimus voi toimia pilottihankkeena kansallisten laatuindikaattoreiden ja seurantajärjestelmän kehittämisessä.
Erityisalat
Akvaattinen ekologia, evolutiivinen ekologia, käyttäytymisekologia, akvaattinen ekotoksikologia, ekologinen parasitologia, ekologinen fysiologia ja ekologinen immunologia: empiirinen ja kokeellinen tutkimus, jossa mallilajeina esimerkiksi kalat, ravut, hyönteiset, simpukat ja hämähäkkieläimet.
Julkaisut ja siteeraukset:
http://scholar.google.fi/citations
Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää ravitsemusohjausta ylipainoisille odottaville äideille sekä vähentää ylipainon ja raskausdiabeteksen aiheuttamia riskejä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää äidin ja syntyvän lapsen terveyden edistämisessä, joka koskee niin raskaus- ja synnystysaikaa kuin heidän myöhempää elämäänsä.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen sekä kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön tutkijoiden toimesta. Tutkimuksesta vastaa tutkijatohtori, TtT Reeta Lamminpää.
Rauno Sairinen on Itä-Suomen yliopistossa ympäristöpolitiikan professori. Hän toimii samalla RESOURCE tutkimusyhteisön (Kestävä resurssiyhteiskunta: Kiertotalous, energia ja raaka-aineet) johtajana. Sairisen tutkimusteemoja ovat mm. ympäristö- ja luonnonvarahallinnan kehitys, kestävyysmurroksen yhteiskunnalliset haasteet, Suomen ympäristöpolitiikka EU:ssa, kaivostoiminnan vastuullisuus ja sosiaalisten vaikutusten arviointi osana ympäristöpäätöksentekoa. Hänellä on affiliaatio-professuuri Queenslandin yliopiston Centre for Social Responsibility in Mining (CSRM) tutkimuskeskuksessa. Hän oli Geologisen tutkimuslaitoksen (GTK johtokunnan jäsen vuosina 2017-2019. Sairinen on toiminut yhteensä 36 tutkimushankkeen johtajana. Viime vuosina hän on toiminut työpaketin johtajana seuraavissa hankkeissa: GOVERMAT projekti (teemana: sähköautojen akkumetallien kierrätys), Horizon2020 IMP@CT projekti (teemana pienimittakaavainen kaivostoiminta Euroopassa) ja CORE projekti (teemana: yhteistoiminnallinen ympäristö- ja luonnonvarahallinta).
