Sosiaalipsykologian tutkimus- ja opetusryhmä

Tutkimuksemme teemat

Tämä sivu kokoaa yhteen Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa tehtävää tutkimusta. Meillä tutkitaan yksilön ja yhteisön välistä suhdetta, hyvinvoinnin edistämistä, sosiaalista vuorovaikutusta, ryhmäprosesseja sekä sosiaalisten merkitysten ja mielikuvien rakentumista arjessa. Tutkimuksessamme yksilön kokemus yhdistetään laajempiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin prosesseihin. Meillä on asiantuntemusta laajasti erilaisista laadullisista ja määrällisistä menetelmistä.

Tutkimuksessamme painottuvat seuraavat toisiinsa kietoutuvat teemat: elämänkulun sosiaalipsykologia, hyvinvoinnin sosiaalipsykologia, ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologia, työelämän sosiaalipsykologia, visuaalinen sosiaalipsykologia ja ympäristösosiaalipsykologia.

Elämänkulun sosiaalipsykologia

Tämän tutkimusteeman lähtökohtana on se, että ikäkaudet rakentuvat yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti. Ne muuttuvat historiallisesti ja niihin liittyy myös yksilön oma kehittyminen. Tutkimme sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkitystä yksilöiden elämänkulussa. Tarkastelemme elämänkulun murroksia ja siirtymiä, kuten kehkeytyvää aikuistumista, maahanmuuttoa ja menetyksiin liittyvää kärsimystä. Tarkastelemme esimerkiksi työväenluokkaisten nuorten aikuistumista.

Hyvinvoinnin sosiaalipsykologia

Sosiaaliset suhteet ovat hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen ja ylläpitämisen kannalta kriittisiä tekijöitä. Sosiaalipsykologinen hyvinvointitutkimus tuottaa tietoja ja keinoja, joiden avulla sosiaalisia taitoja ja yhteisöjä voidaan vahvistaa. Tutkimme tätä teemaa identiteettien, vuorovaikutuksen ja ryhmien sisäisten prosessien näkökulmista terveydenhuollossa, kotoutumisessa, ylisukupolvisissa suhteissa, työelämässä ja oppilaitoksissa. Tarkastelemme esimerkiksi päätöksentekoprosessin ja osallisuuden muotoutumista erilaisissa sote-palveluiden asiakastilanteissa.

Ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologia

Globaalin pakolaisuuden ja maahanmuuton myötä yhteiskunnat muuttuvat yhä monikulttuurisemmiksi. Siten toimivat kulttuurien väliset ryhmäsuhteet ja sujuvat arjen kohtaamiset tulevat entistä tärkeämmiksi. Tutkimme muun muassa kulttuurien välisiä ystävyyssuhteita ja niiden kehittymistä, paikan merkitystä ryhmäsuhteisiin, ulkomaalaistaustaisten nuorten ja suomalaisten nuorten mielikuvia ja kokemuksia toisistaan. Tarkastelemme myös eri kulttuuritaustoista tulevien pienten lasten äitien kohtaamisia omalla asuinalueellaan.

Työelämän sosiaalipsykologia

Työ on keskeinen osa arkielämää ja vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Työelämän muutokset, kuten digitalisaatio, monimuotoiset työyhteisöt ja työn uudelleen organisointi, haastavat perinteisiä rakenteita ja edellyttävät uudenlaista ymmärrystä työhön liittyvistä sosiaalisista prosesseista. Tässä tutkimusteemassa tarkastelemme työelämän ilmiöitä sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen näkökulmista painottaen yhteisöllisyyttä, merkitysten rakentumista ja ryhmädynamiikkaa. Tutkimme työpaikkakiusaamista, tiimien johtamista, sidosryhmäyhteistyötä ja auttamistyön ammatillisia käytäntöjä. Tarkastelemme esimerkiksi yhteistyön uudelleen organisoitumista terveystutkimuksessa ja johtajuutta fyysisissä ympäristöissä, jotka koetaan kuormittavina.

Visuaalinen sosiaalipsykologia

Visuaalinen kommunikaatio on lisääntynyt huimasti nykyajassa ja se on kaikkien saatavilla. Tämä edellyttää ymmärrystä kuvista sosiaalisen vuorovaikutuksen muotona Tässä tutkimusteemassa tarkastelemme merkitysten, mielikuvien ja sosiaalisten identiteettien rakentumista ja muutosta kuvien ja muiden visuaalisten tuotosten kautta. Tutkimme muun muassa pakolaisuuteen liittyvien merkitysten visuaalista rakentumista mediakuvien avulla, visuaalisten kansallisten symboleiden merkitysten muutosta ja mediakuviin liittyvää valtaa. Tämän lisäksi kehitämme taidelähtöisiä ja visuaalisia tutkimusmenetelmiä.

Ympäristösosiaalipsykologia

Vaikka sosiaalipsykologia keskittyy sosiaalisiin suhteisiin, ymmärretään yhä syvemmin, että ne ovat erottamattomasti linkittyneet materiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön. Ympäristön nopea muutos edellyttää sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin, jotka heijastuvat myös sosiaalisiin prosesseihin. Tässä teemassa tarkastelemme, miten luonto ja rakennettu ympäristö ja niille annetut merkitykset heijastuvat ryhmien sisäisiin prosesseihin, ryhmäsuhteisiin ja yksilön hyvinvointiin. Tutkimme muun muassa, miten materiaalinen ympäristö voi edistää tai estää kuulumisen tai ulkopuolisuuden kokemuksia monikulttuurisissa yhteisöissä ja miten sisäilmaongelmat muokkaavat psykososiaalista hyvinvointia ja ryhmäprosesseja.