Marja Laasonen (marja.laasonen@uef.fi)
Marja Laasonen on psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi ja opettaja. Hän on toiminut vuodesta 2021 logopedian professorina ja oppiaineen johtajana Itä-Suomen yliopistossa. Tämä ohella hän toimii Helsingin yliopistolla dosenttina ja vastuullisena tutkijana sekä tutkimuksen johtajana Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Aiemmin Marja Laasonen on toiminut psykologian ja logopedian professuureissa Turun yliopistossa ja yliopistonlehtorina neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa Helsingin yliopiston psykologian oppiaineessa.
Laasosella on kattava kokemus kliinisen neuropsykologian työstä ja hän on tehnyt yli 20 vuotta tutkimusta kehityksen ja oppimisen vaikeuksiin liittyen. Aihealueina ovat olleet dysleksia, ADHD, autismikirjon häiriöt ja kehityksellinen kielihäiriö. Tärkeimmässä tämänhetkisessä projektissaan Laasonen keskittyy kehitykselliseen kielihäiriöön pitkittäisasetelmassa ja monella analyysin tasolla aina genetiikasta ja aivotutkimuksesta monikielisyyteen ja vuorovaikutukseen: https://www.hus.fi/helsli-seurantatutkimus Hankkeessa sovelletaan edistyneitä koneoppimismentelmiä, vertailuita kansainvälisiin kohortteihin sekä rekisteritutkimusta.
Koulutuksen kehittämisessä Laasonen on edistänyt etenkin sulautuvia ja digitaalisia käytäntöjä ja viimeisimpänä tekoälykokeiluita. Myös tiedeviestinnässä ja tieteellisen tiedon kansantajuistamisessa hän hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia: https://twitter.com/ChildDMatters
Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)
PROMEQissa terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuus nähdään liittyvän yksilöllisten tekijöiden lisäksi kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin sekä näiden väliseen vuorovaikutukseen. Yleisenä viitekehyksenä toimii WHO:n määritelmä elämänlaadusta ihmisten terveyden ja fyysisen toimintakyvyn, kognition, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä aineellisten elinolojen, palvelujen saatavuuden ja muiden ympäristötekijöiden kokonaisuutena. Keskeinen oletus PROMEQissa on, että näihin voimavaroihin vaikuttamalla voidaan parantaa ihmisten kykyä muuttaa toimintaansa ja elämäntilannettaan niin, että terveys ja hyvinvointi kohentuvat. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata interventio- ja kokeiluasetelmissa vaikuttavia menetelmiä erityisesti näiden neljän tutkimuksen kohteena olevan ryhmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja käyttää sosiaalista markkinointia tukemaan myönteisiä muutoksia heidän elintavoissaan ja elämänlaadussaan. Nämä neljä kohderyhmää ovat 1) koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, 2) pitkäaikaistyöttömät, 3) juuri oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja 4) paljon sekä sosiaali- että terveyspalveluita tarvitsevat kotona asuvat ikäihmiset. Lisäksi tavoitteena on integroida sosiaali- ja terveyspalvelut tiiviimmin osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimien kokonaisuutta ja julkisen, yksityisen ja vapaaehtoisen sektorin yhteistyötä. Vaikka kohderyhmiksi on valittu edellä mainitut ryhmät, tulokset antavat pohjan hyvinvointia ja terveyttä kokonaisvaltaisesti lähestyvän väestötason toimintamallin kehittämiseen.
Päivittäistavarakauppapalvelun avustuksen kokeiluhankkeen arviointi
Virpi Kaukio (virpi.kaukio@uef.fi)
FT Virpi Kaukio on ympäristöestetiikan tutkija, joka väitöskirjassaan (UEF 2013) tarkasteli taiteen ja fiktion tarjoamien ympäristökokemusten ja fyysisesti paikan päällä koettujen ympäristöjen monitahoista suhdetta. Viime aikoina Kaukio on tutkinut aineetonta kulttuuriperintöä ja soiden käyttöön ja kulttuuriseen luontosuhteeseen liittyviä muutoksia (Suotrendi-tutkimushanke, UEF, Koneen Säätiö, 2020-2023). Museosta toisinjulkaisemisen foorumina Kaukio kiinnostui työkokeilussaan (Riihisaari – Savonlinnan museo 2019) ja opiskellessaan museologiaa (Jyväskylän Avoin yliopisto 2023), jolloin hän laati luonnoksia moniaistisen museon mahdollisuuksista. Kaukio on jäsenenä Metsäsuhde-verkostossa, jossa tutkitaan mm. suomalaista luontosuhdetta osana aineetonta kulttuuriperintöä.
Museo toisinjulkaisemisen foorumina -projekti tarkastelee, millä tavoilla museon moniaistinen ja toiminnallinen ympäristö voisi tarjota uudenlaisen tilan tieteellisen tutkimuksen julkaisemiseen. Toisinjulkaiseminen tarkoittaa sellaisen tutkimustiedon tai tutkimusprosessiin liittyvän tiedon näkyväksi tekemistä, jota on haasteellista tai mahdotonta julkaista tavanomaisten tiedejulkaisukanavien kautta. Tutkimus etsii keinoja sanallistaa ja käsitteellistää kokemuksellista, aistimuksellista ja toiminnallista tietoa. Keskeisenä ajatuksena toisinjulkaisemisessa on tiedon tasa-arvoisempi saavutettavuus ja moniäänisyys. Museolle toisinjulkaiseminen antaa välineitä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkijoille se puolestaan tarjoaa uusia väyliä tutkimuksen julkaisemiseen. Projektia toteuttaa yliopistotutkija Virpi Kaukio (Itä-Suomen yliopisto, Koneen Säätiö 2024-2025). Tutkimusta tehdään museoiden kokeellisia toimintoja havainnoimalla ja haastattelemalla tutkijoita, taiteilijoita, museokentän toimijoita ja muita toisinjulkaisemisen toteutuksiin osallistuneita. Aineistoa analysoidaan ympäristöestetiikan, taiteentutkimuksen, etnografisen ja uusmaterialististen tutkimuksen menetelmin. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi hankkeessa koostetaan käytännöllistä ohjeistusta toisinjulkaisemista suunnitteleville. Projektissa tehdään yhteistyötä museokentän toimijoiden kanssa, mm. Riihisaari – Savonlinnan museon ja Suomen metsämuseo Luston kanssa. Projektin kuulumisia voi seurata Instagram-tililtä @toisinjulkaisijat