Vaikuttavuuskeskus kokoaa alan toimijat: yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut toimijat verkostoksi siten, että voidaan tuottaa kokonaisvaltaisempaa vaikuttavuus- ja kustannus-vaikuttavuustietoa päättäjille, ammattilaisille ja kehittäjille. Tavoitteena on tukea yhteiskunnan kestävää kehitystä varmistamalla resurssien suuntaaminen kustannusvaikuttavalla tavalla.
Hankkeen päätavoitteet ovat:
1) Tuottaa parempaa vaikuttavuustietoa palvelujärjestelmän kehittämiseen kaikilla sen eri tasoilla
2) Saada aikaan laajempia tutkimushankkeita aiheesta ja menestyä nykyistä paremmin kansainvälisessä kilpailussa rahoituksessa
3) Tukea hyvinvointi- ja terveysalan kasvuyrityksiä vaikuttavien markkinaratkaisuiden kehittämisessä
4) Auttaa ammattihenkilöitä, johtoa ja poliittisia päätöksentekijöitä haasteellisissa strategissa päätöksissä koskien niukkojen resurssien kohdentamista perustellulla ja eettisesti kestävällä tavalla
Vaikuttavuuskeskuksen tavoitteet tukevat sekä palvelujärjestelmän kehittämistä kansalaisten näkökulmasta että parantavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Väestön ikääntyessä palvelujärjestelmään kohdistuu paineita sekä rahoituksen että palvelutarpeen näkökulmista ja vaikuttavuus on kestävimpiä perusteita palveluiden suunnittelulle ja yhdenvertaiselle kohdentamiselle.
Suunnitelma:
Tavoitteena on laatia vaikuttavuuskeskuksen toimintasuunnitelma, jossa määritetään vaikuttavuuskeskuksen toiminta osana suomalaista sote-asiantuntijaverkostoa siten, että se tuo lisäarvoa ja uudenlaisia ratkaisuja kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ja sote-palveluiden kehittämisessä. Toimintasuunnitelmassa on tavoitteena myös määrittää vaikuttavuuskeskuksen pitkäaikainen rahoitus siten, että toiminta on kestävällä pohjalla.
Projektiin sisältyy lyhyt valmisteluvaihe, jossa kootaan projektin ohjausryhmä (STM, THL, KELA, SHPt, kunnat, yliopistot, yritykset) ja organisoidaan toiminta. Varsinainen projekti on jaettu neljään työpakettiin:
1. Vaikuttavuuteen liittyvien toimijoiden verkoston kartoittaminen sekä odotusten/tavoitteiden tarkempi määrittely
2. Vaikuttavuuskeskuksen toimintamallin ja organisoitumisen suunnittelu
3. Rahoitus- ja liiketoimintamalli
4. Toimintasuunnitelman muodostaminen
Itä-Suomen yliopisto, THL, Ammattikeittiöosaajat ry ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu käynnistivät keväällä 2020 valtakunnallisen selvitystyön kouluaikaisen ruokailun nykytilanteesta ja välipalakäytäntöjen toteutustavoista. Samalla kartoitettiin EU:n komission rahoittaman koulujakelujärjestelmän (kouluhedelmätuen) tehokkaampaa hyödyntämistä ja soveltamistapoja sekä esiin tulleita haasteita tuen käyttämisessä.
Selvityksessä oli tavoitteena mallintaa kouluruokailun kustannusvaikutuksia kuntatalouteen tilanteessa, jossa kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö ja välipalojen säännöllinen tarjoaminen olisi kouluissa nykyistä laajempaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa kouluaikaisen ruokailun merkityksestä osana oppilaiden tasapainoista ravitsemusta ja nostaa esille hyviä käytänteitä koululounaan ja välipalakäytäntöjen rytmittämisestä ja resursoinnista koulupäivän aikana. Tietoa voidaan hyödyntää koulupäivän uudistamisprosessin ja kouluruuan kehittämisohjelman valmistelun tukena.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimukseni liittyy muun muassa tiedonrakenteisiin, tiedontuottajiin ja tiedon laatuun, sote-digitalisaatioon ja sen tuottamiin haasteisiin, kansalaisten ja ammattilaisten tiedonhallinnan osaamiseen sekä näyttöön perustuvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Ohjattavanani on toistakymmentä väitöskirjatutkijaa ja useita pro gradun tekijöitä. Vastaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan oppiaineessamme muun muassa Metodologia -opintojaksosta ja Tutkielmaseminaarista.
Kuulun kansainvälisen kattojärjestömme IMIAn (International Medical Informatics Association) hoitotyön tiedonhallinnan laajaan monitieteiseen verkostoon. IMIAn tunnustuksen sain v. 2021: Fellow of the International Academy of Health Sciences Informatics. Olen työryhmän IMIA NI Practice Advisory Panel toinen puheenjohtaja.
Kuulun Suomen JBI yhteistyökeskuksen joukkoon core staff ja olen keskuksen arviointipaneelin jäsen.
Johdan Digivalmiuksien ja toimintatapojen kehittäminen vanhuspalveluissa eli VaDigi -hanketta. Sitä rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, REACT-EU, (ESR-tukea) sekä Hoitotyön terminologia -hanketta. Yhteistyösopimus THL.n kanssa termistön tutkimukseen ja kehittämiseen on alunperin jo vuodelta 2008. Olen vuodesta 2017 ollut mukana THL:n organisoimassa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta- ja arviointihankkeessa (Steps 2.0 ja 3.0). Tutkimusyhteistyö jatkuu myös v.2023.
Olen Julkaisufoorumin arviointipaneelin 14 jäsen kaudella 2022-2024 ja kuulun lehden JMIR Nursing toimitusneuvostoon.
