Tarkenna hakuasi

Karjalankieliset rajalla

Teemana on karjalankielisyys yhteisöjen ja identiteettien aineksena Suomessa ja Venäjällä. Raja merkitsee siis karjalaisten yhteisöjen välisiä rajoja sekä valtiollisia että murrealueisiin liittyviä eroja. Karjalankielisiä tarkastellaan suhteessa uskontoon, musiikkiin, paikallistasoon ja lähikieliin, vepsään sekä lyydiin. Kielellisesti rakentuvien erojen ja identiteettien ohella tarkastellaan myös median roolia kielen uudistamisessa ja identiteettien rakentamisessa.
Hanke ja hankkeen tutkijat julkaisivat kirjan Karjalankieliset rajalla, jonka kustansi Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura 2021.

Kati Parppei (kati.parppei@uef.fi)

Ammatillinen kiinnostukseni on suuntautunut aatteiden ja mentaliteettien historiaan, etenkin historialliseen kuvatutkimukseen, menneisyyden representaatioihin sekä
historiankirjoituksen merkitykseen valtionrakennuksen ja kansallisaatteiden taustalla ja ylläpitäjänä. Näistä näkökulmista olen tarkastellut muun muassa Venäjän historiaa, rajaseutuja (etenkin Karjalaa), keskiaikaa sekä 1800-lukua. Kulttuurintutkimuksen opinnot ovat antaneet eväitä uskontojen, myyttien ja kerronnallisuuden ymmärtämiseen.
Olen lisäksi työskennellyt – ja työskentelen edelleen satunnaisesti päätyöni ohessa – valokuvaavana uutistoimittajana sekä vapaana kirjoittajana. Teen erityisen mielelläni luontoon, eläimiin, kasveihin ja maaseutuun liittyviä juttuja – historian ja kulttuurin ohessa toki.

Krista Sutinen (krista.sutinen@uef.fi)

Suunnittelija humanistisissa oppiaineissa: englanti, japani, karjala, kulttuurintutkimus, mediakulttuuri ja viestintä, ranska, ruotsi, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille ja S2.

Suunnittelija: Digistartti
Ikävoimaa työhön-opintojakson vastuuopettaja (Työ- ja organisaatiopsykologia)
Verkkopedagogiikan kouluttaja

HTM, KM, TK

 

Varaa aika ohjaukseen.

Kuvattu Karjala

Valokuva on niin historian kuin kulttuurin tutkimuksessa ollut usein toissijainen tai vain täydentävä tehtävä tiedon lähteenä. Kuvattu Karjala -hankkeessa valokuvaa lähestytään ensisijaisena lähteenä, joka mahdollistaa toisenlaisen, muusta dokumentaatiosta poikkeavan tulkinnan kohteesta.

Vienan, Aunuksen ja Pohjois-Karjalan alueita on vuosikymmenten saatossa valokuvanneet niin yksityishenkilöt, valokuvataiteilijat, kyläkuvaajat, tutkijat kuin tutkimusryhmät. Mittavasta määrästään huolimatta, ja monen muun valokuva-aineiston tavoin, myös Karjala-kuvasto on jokseenkin kartoittamatonta. Tietyt Karjalaa kuvaavat yksittäiset kuvat ja kuvamotiivit ovat kuitenkin jääneet elämään, esittämään ja edustamaan Karjalaa. Näin on syntynyt valokuvien välittämänä konventionaalinen, jopa stereotyyppinen kuva Karjalasta. Hankkeen perustavana lähtökohtana on näkemys, että valokuva-aineiston inventointi, digitaalisten menetelmien kehittäminen ja laajojen kuva-aineistojen analyysi tuo näkyväksi valokuvatun Karjalan moniulotteisuuden ja mahdollisesti vallitsevien stereotypioiden vastakuvia.

Kuvattu Karjala -hankkeen tavoitteena on tuottaa arkistomassojen käsittelyä helpottavia työvälineitä ja tuottaa kuva-analyysin, representaatiotutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen menetelmin uusia tulkintoja kuvien ja mielikuvien Karjalasta. Aineistojen analyysi ja hankkeen julkaisut keskittyvät seuraaviin teemoihin: Karjala monikulttuurisena alueena, Karjala matkailun ja turismin kohteena, erämaiden Karjala sekä kaupungistuva ja teollistuva Karjala.

Kylätutkimus Sivakassa ja Rasimäessä

JULKAISUT:

Sivakka ja Rasimäki. Raportti pohjoiskarjalaisesta kylästä 1973: Tutkijaryhmä Ilkka Alanen, Leena Alanen, Tauno Hirvonen, Terttu Hämäläinen, Pekka Laaksonen, Jukka Oksa, Martti Siisiäinen ja Anne-Marie Winter. Julkaisussa Demokraattinen suunnittelu. Suomen demokraattiset lakimiehet ja Yhteiskuntasuunnittelun seura, Helsinki. 11-46.

Yhteiskunta kylässä. Tutkimuksia Sivakasta ja Rasimäestä 1984: Tutkijaryhmä Pertti Rannikko, Jukka Oksa, Matti Kuikka, Seppo Knuuttila, Kaija Heikkinen ja Heikki Eskelinen. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 61.

Kyläläiset, kansalaiset. Tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä 1996: Tutkijaryhmä Seppo Knuuttila, Ilkka Liikanen, Pertti Rannikko, Hannu Itkonen, Merja Koistinen, Jukka Oksa ja Sinikka Vakimo. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 114.

Kylän paikka. Uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä 2008: Tutkijaryhmä Seppo Knuuttila, Pertti Rannikko, Jukka Oksa, Tapio Hämynen, Hannu Itkonen, Heidi Kilpeläinen, Mikko Simula, Sinikka Vakimo ja Marjatta Väisänen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kotona, kylässä, liikkeellä. Sivakka ja Rasimäki arjen ja mielen tiloina 2016: Tutkijaryhmä Pertti Rannikko, Maarit Sireni, Päivi Härkin, Hannu Itkonen, Seppo Knuuttila, Maria Lähteenmäki, Jukka Oksa ja Mikko Simula. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Lotta Aarikka (lotta.aarikka@uef.fi)

Väittelin filosofian tohtoriksi Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa kesäkuussa 2023. Väitöskirjani ”Murre ja sen tutkimus: Näkökökulmia fennistisen murteentutkimuksen historiaan ja kieli-ideologioihin 1871–2017” aihe on murre ja se, miten murretta on suomen kielen alalla tutkittu. Väitöstutkimuksessani tarkastelin, miten yksilön puheesta syntyy ja on syntynyt tutkimuksen prosessissa tieteellistä tietoa murteista eli kielestä. Tutkimushistoriallisen kuvailun lisäksi käsittelin työssä murteentutkimukseen liittyviä kieli-ideologioita. Väitöskirjani arvosana on ”kiittäen hyväksytty”, mikä edellyttää, että tutkimus edustaa alansa kymmenen prosentin kärkeä.

Itä-Suomen yliopistossa työskentelen tutkijatohtorina (50 %) tutkimushankkeessa ”Kielellinen variaatio, yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuuden kokemukset Itä-Suomessa” (KIVELI). Hankkeessa tuotamme tieteellistä tietoa kielen ja yhteiskuntaluokan suhteesta Suomessa, erityisesti Itä-Suomessa. Hankkeemme yhdistelee sosiologian sekä kielentutkimuksen (sosiolingvistiikan) lähestymistapoja. Hanketta rahoittavat Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon maakuntarahastot.

Tutkimustyöni ohella työskentelen kansallisen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin koordinaattorina (50 %).