Koordinoiva tutor-opettaja Terveystieteiden tiedekunnan englanninkielisessä Human and Planetary Health -kandiohjelmassa.
Tutkija Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön Elintarvikkeet ja terveys -tutkimusryhmässä.
Minulla on kokemusta mm. elintarvikeanalytiikasta, elintarvikemikrobiologiasta, mikromuoveista, elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuksesta ja biojalostuksesta.
Toimin myös Pohjois-Savon elintarvikealan asiantuntija- ja koulutusverkosto Ruokalaakson yhteyshenkilönä UEF:lla.
Kaisa Viinikka (FT, TM, YTM) on evankelisluterilaisen uskonnon, psykologian, historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Lisäksi hänellä on rehtorin ja papin kelpoisuudet. Viinikan opetus liittyy erityisesti uskonnonpedagogiikkaan. Hänen tutkimusintressinsä keskittyvät uskonnonopettajaopiskelijoihin ja -opettajiin, uskonnonpetukseen, ammatillisuuden kehittymiseen ja opettajankoulutukseen.
Ekosysteemipalvelut – luonnon ihmisille tarjoamat hyödyt – ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja ilmastokestävyyden kannalta.
Itä-Suomen yliopistossa toimiva UEF//ECOSERV-tutkimusryhmä tutkii, kuinka ekosysteemien rakenne, toiminta ja tarjoamat palvelut muuttuvat luonnollisten ja ihmistoiminnan aiheuttamien häiriöiden seurauksena muuttuvassa ilmastossa. Yhdistämme ekologisen tutkimuksen käytännön ratkaisuihin ja vastaamme aikamme keskeisiin ympäristö- ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Keskeiset tutkimusteemat
- Ekosysteemien rakenne
Lajikoostumus, biomassan dynamiikka ja ekosysteemien rakenteellinen eheys. - Ekologiset häiriöt
Metsäpalot, myrskyt ja ihmistoiminnan vaikutukset ekosysteemien palautumiskykyyn ja ennallistamiseen. - Hiilensidonta
Maaperän hiilidynamiikka, kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielujen toiminta metsä- ja suoekosysteemeissä. - Vedenlaatu
Maanpeitteen muutosten ja häiriöiden vaikutukset ravinnehuuhtoumiin ja vesiekosysteemeihin. - Biodiversiteetti ja mikrobiomi
Häiriöiden vaikutus lajiston ja erityisesti maaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuuteen ja toimintaan. - Kulttuuriset ja sosiaaliset näkökulmat
Ekosysteemien virkistyskäyttö, perinteinen ja kulttuurinen arvo sekä yhteisöjen osallistaminen ennallistamiseen.
Hankkeessa tutkitaan kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamisen haasteita. Tutkimushankkeella on kaksi tavoitetta:
1. Tutkia eri osapuolten välisen vuorovaikutuksen, neuvottelun ja yhteistyön muotoja sekä yhteensovittamisen haasteita
2. Tunnistaa käytännön kehittämistarpeita yhteensovittamisen ja konfliktinratkaisun tueksi
Tuloksia tullaan hyödyntämään tulevien yhteensovittamiseen tähtäävien prosessien ja vuorovaikutuksen suunnittelussa. Hankkeen tulokset ovat relevantteja paitsi kalastamisen ja saimaannorpan suojelun näkökulmasta, myös muissa vastaavissa lajien suojeluun liittyvissä kiistoissa.
Tutkimuhankkeen keskiössä ovat kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamiseen liittyvät työryhmät ja niiden toiminta. Tutkimusaineistoina käytetään havainto-, lausunto-, kysely- ja haastatteluaineistoja, joiden pääasiallisina lähteinä ovat eri työryhmien jäsenet. Aineistonkeruun pääpaino on syksyssä 2021.
Hankkeessa järjestetään työpaja alkuvuodesta 2022, jonka tavoitteena on käsitellä kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistarpeita ja -ehdotuksia yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Lisäksi huhtikuussa 2022 järjestetään loppuraportin julkaisuseminaari.
Tutkimushankkeen rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen ohjausryhmä koostuu aihepiirin tutkijoista.
Miten perinteet – kulttuuriset jatkuvuudet niin suullisissa ja esineellisissä perinteissä kuin tapakulttuureissa – suhteutuvat maantieteellisiin ja muihin rajoihin sekä ihmisten moninaisiin liikkuvuuksiin? Entä miten nämä asiat hahmottuvat esineympäristöjen, esteettisten seikkojen ja kuvien, erityisesti piirrosten kautta? Kuinka kauneus, aineeton perintö tai rajat asettuvat kuviksi – jos ylipäätään asettuvat? Millaisia näkökulmia tutkimus ja taide, yhdessä ja erikseen, avaavat näihin kysymyksiin?
Perinteentutkija Kari Korolainen on erikoistunut perinteiden tutkimisen ohella kuvallisen ja materiaalisen kulttuuriin kysymyksiin, niin teoreettisesti kuin käytännössä. Kadonnut kinnas ja muita tarinoita -hankkeessa (1.8.2018 -31.7.2020) Korolainen yhdisti tutkimusta ja taidetta tekemällä tutkimuksen rinnalla sarjakuvaa. Sarjakuva-albumi Marjatta & Ilman Kinna (Kustantaja: Kirjokansi) julkaistiin Helmikuussa 2020. Aiemmin Korolainen on tutkinut taiteen rajamaastoja suhteessa kodin esineympäristöihin ja kalendaariperinteisiin taiteistumisen näkökulmasta. Lisäksi Korolaisen asiantuntemus ulottuu perinnetieteellisten aineistojen keruuseen ja arkistointiin. Korolainen on työskennellyt arkisto- ja museotehtävissä muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa ja Pohjois-Karjalan museossa. Korolaisella on myös taidealan koulutus ja hän on toiminut aiemmin kuvataiteilijana.
Luonnontieteiden, erityisesti fysiikan, pedagogiikka Dosentti, luonnontieteen opetuksen ja oppimisen tutkimus, Oulun yliopisto Olen luokanopettajakoulutuksen vastuuhenkilö, opetan luonnontieteiden pedagogiikkaa monialaisissa opinnoissa sekä ohjaan kandidaatin ja pro gradu -tutkielmia. Toimin vastuuhenkilönä myös aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa ja opetan luonnontieteiden pedagogiikkaa lähinnä fysiikan, kemian ja matematiikan opettajaopiskelijoille. Olen osallistunut lukuisiin eurooppalaisiin opettajankoulukseen liittyviin hankkeisiin ja viettänyt syksyn 2016 Fulbright stipendiaattina Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Tutkimusintressini kohdistuvat inklusiiviseen luonnontieteiden opetukseen sekä monitieteiseen STEAM (science, technology, engineering, art, mathematics) -opetukseen. Seuraan myös NoS (Nature of Science) -tutkimusta.
Työskentelen erikoistuvana lääkärinä OYS Psykiatrialla, sekä vanhempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa, Neurologian yksikössä, osana FinFTD tutkimusverkostoa. Tutkimukseni keskittyy erityisesti uusien verestä mitattavien erotusdiagnostisten ja ennusteellisten biomerkkiaineiden tunnistamiseen otsalohkodementiaa, muita aivorappeumasairauksia sekä psykiatrisia sairauksia sairastavilla potilailla. Tällä hetkellä toimin myös väitöskirjatyön ohjaajana useammassa eri FTD hankkeessa.
