Valokuva on niin historian kuin kulttuurin tutkimuksessa ollut usein toissijainen tai vain täydentävä tehtävä tiedon lähteenä. Kuvattu Karjala -hankkeessa valokuvaa lähestytään ensisijaisena lähteenä, joka mahdollistaa toisenlaisen, muusta dokumentaatiosta poikkeavan tulkinnan kohteesta.

Vienan, Aunuksen ja Pohjois-Karjalan alueita on vuosikymmenten saatossa valokuvanneet niin yksityishenkilöt, valokuvataiteilijat, kyläkuvaajat, tutkijat kuin tutkimusryhmät. Mittavasta määrästään huolimatta, ja monen muun valokuva-aineiston tavoin, myös Karjala-kuvasto on jokseenkin kartoittamatonta. Tietyt Karjalaa kuvaavat yksittäiset kuvat ja kuvamotiivit ovat kuitenkin jääneet elämään, esittämään ja edustamaan Karjalaa. Näin on syntynyt valokuvien välittämänä konventionaalinen, jopa stereotyyppinen kuva Karjalasta. Hankkeen perustavana lähtökohtana on näkemys, että valokuva-aineiston inventointi, digitaalisten menetelmien kehittäminen ja laajojen kuva-aineistojen analyysi tuo näkyväksi valokuvatun Karjalan moniulotteisuuden ja mahdollisesti vallitsevien stereotypioiden vastakuvia.

Kuvattu Karjala -hankkeen tavoitteena on tuottaa arkistomassojen käsittelyä helpottavia työvälineitä ja tuottaa kuva-analyysin, representaatiotutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen menetelmin uusia tulkintoja kuvien ja mielikuvien Karjalasta. Aineistojen analyysi ja hankkeen julkaisut keskittyvät seuraaviin teemoihin: Karjala monikulttuurisena alueena, Karjala matkailun ja turismin kohteena, erämaiden Karjala sekä kaupungistuva ja teollistuva Karjala.