Tutkimusintresseihini lukeutuvat Vanhan testamentin osalta erityisesti profeettakirjat (väitöskirjani 2014 käsitteli Malakian kirjaa) sekä VT:n traditiohistoria varhempiin muinaisitämaisiin kulttureihin peilaten.
Muita intressejä ovat VT:n reseptiohistoria Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa, erityisesti ns. pseudepigrafinen kirjallisuus, sekä VT:n käyttö Uudessa testamentissa. Olen myös kiinnostunut Raamatun vaikutushistoriasta laajemmin, esimerkiksi kuvataiteissa ja kirjallisuudessa. Voidaan siis sanoa, että tutkimustani leimaa Raamatun diakroninen tarkastelu laajassa merkityksessä.
Luokkaistuva digiyhteiskunta
Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Juvenian yhteinen tutkimushanke Luokkaistuva digiyhteiskunta: Nuorten eriarvoistuvat elämät sosioteknologisissa imperatiiveissa ja kuvitelmissa (DEQUAL)
Lyydia Muurainen ([email protected])
Työskentelen väitöskirjatutkijana Käänteisongelmien tutkimusryhmässä Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirjassani työstän koneoppismispohjaisia sijaismalleja kaivosten riskien arviointiin ja veden laadun ennustamiseen. Tämänhetkiset reaktiiviset kuljetusmallit (engl. Reactive Transport Models, RTMs), jotka kuvaavat kaivosten raskasmetalleja ja ilmekehässä kemiallisesti reaktiivisia mineraaleja sisältävästä sivukivestä seuraavaa huuhtoumaa, ovat laskennallisesti raskaita. Tämän takia mallit pyritään korvaamaan laskennallisesti kevyemmillä menetelmillä koneoppimista hyödyntäen.
Teen väitöskirjaa yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK:n) ja University of Bonn:in kanssa.
Lääkepolitiikan tutkimusryhmä
Lääketalouden ja vaikuttavuuden tutkimusryhmä
Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamisuratutkimus
Maahanmuutto ja ylirajainen arki Suomen ja Venäjän välisellä rajalla niukkuuden aikakaudella
Tutkimushankkessa tarkastellaan etnografisen pitkittäistutkimuksen kautta suomalaisen hyvinvointivaltion tilaa ja vaikutusta maaseutualueella elävien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden arjessa. Hyvinvointivointivaltion onttoutuminen, joka on alkanut Suomessa 1990-luvulla on vaikuttanut maaseudun arkeen ja arki-elämään. Tässä tutkimushankkeessa hyvinvointivaltion muutosta tarkastellaan Pohjois-Karjalassa, raja-alueella elävien maahanmuuttajien kautta.
Maarit Koponen ([email protected])
Maarit Koponen toimii Itä-Suomen yliopistossa käännöstieteen, erityisesti käännösteknologian professorina. Hän väitteli tohtoriksi kieliteknogian alalta Helsingin yliopistossa vuonna 2016 ja toimi sen jälkeen yliopistonlehtorina Turun yliopistossa sekä tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa MeMAD-hankkeessa.
Koponen johtaa tutkimusryhmää Kääntäminen ja monikielinen viestintä digitaalisessa yhteiskunnassa (TraDiSoc) ja UEF:n osahanketta Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimuskonsortiossa Demokratian episteeminen toimintakyky algoritmien aikakaudella (DECA, 2022-2028). Hän on mukana myös Turun yliopiston tutkimushankkeessa Kertova teksti, kääntäjä ja kone. Hänen tutkimuksensa keskittyy käännösteknologiaan, erityisesti konekäännöksen ja monikielisen generatiivisen tekoälyn käyttöön ja vaikutuksiin sekä ammattikääntämisessä että ei-ammatillisissa tilanteissa.
Koponen vastaa Käännöstieteen sivuaineopinnoista sekä kansainvälisestä Linguistic Data Sciences -maisteriohjelmasta. Hänen opetuksensa keskittyy kääntämisen ja teknologian teoriaan ja käyttöön. Hän ohjaa käännösteknologiaan liittyvä graduja ja väitöskirjoja.
Maarit Sireni ([email protected])
Olen yhteiskuntamaantieteilijä ja maaseutumaantieteen dosentti, ja työskentelen Karjalan tutkimuslaitoksessa yliopistotutkijana. Tutkimusalojani ovat kulttuurinen maaseutumaantiede, kodin maantiede ja feministinen maantiede. Tutkimusteemojani ovat siirtokarjalaisten kotien aineellinen kulttuuri, pelon ja turvallisuuden maantiede sekä aineellinen ja affektiivinen maaseutu.
Aineellinen, affektiivinen maaseutu/ Material and Affective Ruralities
Sireni, M. & Rannikko, P. (toim.) 2025. Aineen ja tunteen kylät – Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1506. SKS. https://doi.org/10.21435/skst.1506
Sireni, M. & Kotila, K. 2025. Syrjäkylien pieni materia. Arjen säilyvät ja uudistuvat ainesosat. Teoksessa: Sireni, M. & Rannikko, P. (toim.) Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä, 122-150. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1506. SKS.
Sireni, M. 2023. Yli sinisten vaarojen. Affektiivisuus Sotkamoa käsittelevissä novelleissa. Maaseutututkimus 31:2, 40-62. https://doi.org/10.51807/maaseutututkimus.130741
Kodin maantiede/ Geographies of Home
Sireni, M. 2024. Erased Landscapes and Reconstructed Cultures: The Effect of Materiality on Identity-Rebuilding Processes of Karelian People. In: Koskinen-Koivisto, E., Korjonen-Kuusipuro, K., Čeginskas, V., Kajander, A. & De Nardi, H. (eds.), Reconstructing Homes. Affective Materiality & Atmospheres of Belonging. Berghahn Books. https://doi.org/10.3167/9781805395737
Pelon ja turvallisuuden maantiede/ Geographies of (un)safety
Ikonen, H.-M., Sireni, M., Kotila, K. & Helle, V. 2026. ”Countryside is for those who can manage on their own”. Experienced health concerns and accessibility problems undermining social inclusion in rural Finland. Sociologia Ruralis 66:e70046. https://doi.org/10.111/soru70046
Sireni, M. & Kotila, K. 2026. Turvallisuuden muotoutuminen ja murtumat kehkeytyvällä maaseudulla. Terra 138:1, 23-37. https://doi.org/10.30677/terra.177642
Sireni, M. & Kattilakoski, M. 2025. Arjen turvallisuus itäsuomalaisella maaseudulla. Teoksessa: Pöysä, V., Ristaniemi, H., Julkunen, L. & Vehkalahti, K. (toim.) Monikerroksinen maaseutu. Arki, muistot ja mielikuvat, 119-142. Gaudeamus.
Kattilakoski, M. & Sireni, M. 2025. Kyläturvallisuus osana kylätoimintaa ja kokonaisturvallisuuden ketjua. Teoksessa: Oinas, P., Sireni, M. & Hyyryläinen, T. (toim.) Kylät ja kylien tutkimus 2000-luvulla, 133-161. Maaseutututkimus vol 33 – Teemajulkaisu 2025.
Feministinen maantiede/ Feminist Geographies
Sireni, M. 2002. Tilansa tekijät. Tutkimus emännyydestä ja maatilasta naisen paikkana. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja N:o 56. Joensuun yliopisto. (Väitöskirja)
OPETUS: Maaseutumaantiede, 5116228, 5 op.
Mahidere Ali ([email protected])
Epidemiologian alan tohtorikoulutettava, LL, MPH. Nykyinen tutkimus keskittyy lihavuuden riskeihin, seurauksiin sekä patologisten muutosten palautumismekanismeihin.
Työskentelen tällä hetkellä urFITchild-tutkimusryhmässä.
Tutkimusryhmän kuvaus: UndeRstanding FITness and Cardiometabolic Health In Little Darlings (urFIT-child) on monitieteinen ja laaja yhteistyöverkosto, joka toimii yhteistyössä arvostettujen kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa eri mantereilla, kuten Oseaniassa, Pohjois-Amerikassa, Afrikassa, Euroopassa ja Aasiassa.
Tutkimusryhmän verkkosivusto: https://urfit-child.com