Neuromodulaatiotutkimusryhmä
Nicola Kokkonen ([email protected])
Alun perin länsi-Kanadasta kotoisin oleva Nicola opiskeli metsätaloutta British Columbian yliopistossa ja valmistui kandidaatiksi vuonna 2009. Muutaman vuoden työskenneltyään metsätalouden parissa Keski- ja Pohjois-British Columbiassa hän palasi opiskelemaan osallistuen Trans-Atlantic Forestry -maisteriohjelmaan (TransFor-M). Vuonna 2013 Nicola sai maisterin tutkinnon metsäbiologiasta ja -hallinnasta Albertan yliopistosta ja maisterin tutkinnon maataloudesta ja metsätieteestä Itä-Suomen yliopistosta (UEF). Hän suoritti tohtorin tutkintonsa metsätieteestä ja maataloudesta UEF:ssa helmikuussa 2024. Hänen väitöskirjansa keskittyi suomaiden kasvillisuuden ekologiaan ja dynamiikkaan erityisellä huomiolla ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin suomaiden ekosysteemeihin.
Tällä hetkellä Nicola työskentelee post-doc -tutkijana Häiriöiden ja biogeokemian tutkimusryhmässä ympäristö- ja biologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy kasvihuonekaasupäästöihin metsämaasta metsäpalojen jälkeen.
Niko Loikkanen ([email protected])
Toimin projektitutkijana AI-FormAKe-hankkeessa ja työskentelen väitöskirjani parissa. Väitöstutkimukseni tarkastelee yliopistojen opetushenkilöstön tekoälyosaamista ja tekoälylukutaitoa. Lisäksi toimin tuntiopettajana kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa, jossa opetan muun muassa Kvantitatiivinen tutkimus 1 -opintojakson harjoituksia. Tutkimuskiinnostukseni kohdistuu yliopistopedagogisesta näkökulmasta opetushenkilöstön digipedagogiseen osaamiseen. Tällä hetkellä tarkastelen erityisesti tekoälyyn liittyviä osa-alueita korkeakoulutuksessa. Lisäksi olen kiinnostunut erityispedagogisista näkökulmista yliopisto-opetuksessa sekä määrällisistä tutkimusmenetelmistä.
Niko Soininen ([email protected])
Tutkimusalat:
1) Kestävyysoikeus; erityisesti oikeuden rooli yhteiskunnallisessa kestävyysmurroksessa
2) Oikeus mutkikkaana järjestelmänä
3) Vesi- ja merioikeus; erityisesti sinisen energian ja vesiviljelyn ohjaus luvituksen ja merialuesuunnittelun keinoin
Niko Tynnyrinen ([email protected])
Työskentelen karjalan kielen yliopisto-opettajana ja työstän väitöskirjaa karjalaksi kääntämisestä ja kääntämisen aikana luoduista uudissanoista kielenelvytyksen keinoina. Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi olen aktiivisesti osallistunut karjalan kielen elvyttämiseen ja toiminut muun muassa karjalan kielen elvytyshankkeessa (Itä-Suomen yliopisto, 2021–2024), karjalan kielen asiantuntijatyöryhmässä (Kotimaisten kielten keskus, 2023–2025) ja vuonna 2025 julkaistun karjalan kielen elvytysohjelman pääkirjoittajana. Myös kielentutkimusta lähestyn ennen kaikkea kielenelvytyksen näkökulmasta, ja kääntämisen lisäksi olen kiinnostunut esimerkiksi vähemmistökielten puhujien identiteeteistä ja uhanalaisen kielen ”ottamisesta takaisin”.
Niko Vartiainen ([email protected])
Työskentelen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella lainsäädäntötutkimuksen yliopistonlehtorina. Tutkimus- ja opetustyössäni olen keskittynyt erityisesti lainvalmistelun laatuun ja lainsäädännön vaikutusarviointiin liittyviin kysymyksiin. Käytännön vaikutusarviointia olen tehnyt erityisesti kuntasektoriin ja kuntatalouteen liittyen. Tutkimus- ja opetustyölleni on niin ikään ominaista tilastollisten menetelmien ja taloustieteellisen ajattelun hyödyntäminen oikeustieteellisten kysymysten analysoimisessa.
Nina Hakulinen ([email protected])
FT 2003, Tutkijatohtori 2003-2011, Dosentti ”Proteiinien rakenteen ja toiminnan tutkiminen” 2011, Akatemiatutkija 2012-2017, Yliopistotutkija 2017-
Tutkimusintressit:
– Teollisuusentsyymien rakennetutkimus
– Lignoselluloosan entsymaattinen hajoittaminen
– Metalloentsyymien rakenne ja toiminta
Nina Kosunen ([email protected])
Työskentelen Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa vuosina 2026-2028 toteutettavassa Vaativa perheinterventio – tietopohja, edellytykset ja arviointi (VAGPE) -tutkimushankkeessa tutkijasosiaalityöntekijänä.
Nina Sajaniemi ([email protected])
Tutkimusteni keskeiset teemat liittyvät kehitykseen, oppimiseen ja tunnesäätelyyn. Viitekehyksenä on aivoterveys ja aivoergonomiset toimintaympäristöt. Aivoergonomiassa ympäristöä tarkastellaan joukkoon kuulumisen (turvallisuuden tunteen), informaatiomäärän ja kognitiivisten vaatimusten näkökulmista. Tavoitteena on suojata aivoja haitalliselta stressiltä ja ylikuormitukselta. Ylikuormittuminen heikentää aivoterveyttä, ja jarruttaa sekä tunnesäätelyn että toiminnanohjauksen iänmukaista kehitystä. Aivoterveyden edellytyksiä ovat myös riittävä ja palauttava uni, liikkuminen ja terveellinen ravitsemus, joihin tutkimukseni myös liittyvät.
Yleisen kiinnostukseni kohteena ovat kehityksen ja oppimisen biologiset reunaehdot, ihmisen tiedonkäsittelyn rajat sekä kulttuurin ja biologian yhteenkietoutuminen yksilönkehityksessä. Tutkimusten ja teoreettisen tarkastelun avulla pyrin lisäämään ymmärrystä ihmisen mielen toiminnasta, aivoterveyden merkityksestä ja tavoista edistää sitä. Tavoitteena on auttaa rakentamaan inklusiivisia ja aivoergonomisia toimintaympäristöjä, joissa kaikki voivat hyvin, kuuluvat joukkoon ja innostuvat oppimisesta.