Veronika Górová ([email protected])
Olen nuorempi tutkija prof. Katja Kannisen johtamassa Soluneurobiologia-tutkimusryhmässä. Kiinnostukseni kohteena on Alzheimerin tauti ja sen vuorovaikutus mikrobiomin kanssa.
Vesa-Pekka Lehto ([email protected])
Professori Lehto suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1993, lisensiaatin tutkinnon vuonna 1996 ja tohtorin tutkinnon vuonna 1999 Turun yliopiston fysiikan laitoksella. Vuosina 2004–2008 hän johti tutkimusryhmää samassa yksikössä. Vuodesta 2008 lähtien hän on toiminut materiaalifysiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa (UEF). Akateemisten tehtäviensä ohella hän työskenteli vanhempana tutkijana Focus Inhalation Ltd:n Discovery Groupissa vuosina 2002–2003. Hän on myös yksi 3AWater Oy:n perustajista ja sen hallituksen puheenjohtaja.
Hänen tutkimuksensa keskittyy piipohjaisten nanorakenteisten materiaalien kehittämiseen kolmeen pääsovellukseen: (i) monitoimisiin lääkeaineiden annostelujärjestelmiin, (ii) litiumioniakkujen anodimateriaaleihin ja (iii) metalli-ionien adsorbentteihin erityisesti laimeissa vesiliuoksissa. Hänellä on vahva tausta epäorgaanisten nanomateriaalien, lääkkeiden ja epäjärjestäytyneiden materiaalien fysikokemiallisessa karakterisoinnissa. Hän johtaa noin 20 tutkijan muodostamaa Farmaseuttisen fysiikan tutkimusryhmää UEF:n teknillisen fysiikan osastolla.
Professori Lehto on julkaissut yli 230 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Hänen tutkimuksiaan on siteerattu yli 8 000 kertaa, ja hänen h-indeksinsä on 49 (Web of Science).
Vesivarojen globaali kestävyys -tutkimusryhmä (GLOWS)
Vili Virkki ([email protected])
Työskentelen apulaisprofessori Miina Porkan johtamassa Vesivarojen globaali kestävyys -tutkimusryhmässä kahdessa hankkeessa.
Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa GloWater-hankkeessa asetetaan Suomi maailmanlaajuisen vesiturvallisuuden kontekstiin. Tällä hetkellä analysoin Suomen osallisuutta vesivarojen muutokseen ja vesiturvallisuuteen muualla maailmassa (esimerkiksi kauppamarkkinoiden kautta) sekä analyysin perusteella korostuvilla alueilla tapahtuvien vesivarojen muutosten mahdollisesti Suomelle aiheuttamia riskejä (esimerkiksi huoltovarmuuden suhteen).
Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa AQUAGUARD-hankkeessa puolestaan tutkitaan ihmistoiminnan vaikutuksia makean veden kiertokulkuun ja edelleen sen kerrannaisvaikutuksia maapallojärjestelmän muihin osiin. Ohjaan kahta hankkeen puitteissa tehtävää väitöskirjaa: Elina Paavosen vesi- ja maaekosysteemien muutokseen syventyvää tutkimusta sekä Ronit Bohran metsiin ja veden kiertokulun muutosten ilmastovaikutuksiin keskittyvää tutkimusta. Olen lisäksi mukana AQUAGUARDin tohtoritutkijoiden työssä: Marija Cosovicin soiden biodiversiteettin tutkimuksessa, Ville Lindgrenin veden ilmakehävirtoihin keskittyvässä työssä ja Vincent Sorjonen-Biardin virtaamamuutoksia ja ekosysteemien hyvinvointia kartoittavassa tutkimuksessa.
Syksyllä 2024 valmistunut väitöskirjani käsitteli makean veden kiertokulun muutoksia ja näiden muutosten merkitystä maapallojärjestelmässä, keskittyen erityisesti nk. planetaaristen rajojen viitekehykseen ja sen kehittämiseen.
Viliina Silvonen ([email protected])
Olen karjalaiseen itkuvirsiperinteeseen, tunteisiin ja perinteen muutokseen erikoistunut etnomusikologisesti suuntautunut folkloristi. Olen tutkinut itkuvirsiä niin karjalaisen arkistoaineiston pohjalta kuin etnografisesti haastatellen ja havainnoiden nyky-Suomen itkijöitä. Olen perehtynyt myös vähemmistönäkökulmiin, toiseuden ja kulttuurisen omimisen kysymyksiin. Yleisesti minua kiinnostaa menneisyyden ja nykyisyyden vuorovaikutus ja se, miten ihmiset uusintavat, soveltavat ja antavat merkityksiä perinteiksi mielletyille ilmiöille vaihtelevissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa.
Tällä hetkellä (2/2026–3/2027) tutkin itkuvirisperinteen nykysovelluksia uskonnollisuuden ja henkisyyden näkökulmasta Alfred Kordelinin säätiön rahoituksella Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella. Olen myös mukana Outi Valon johtamassa hankkeessa ”Kiistanalainen kansanperinne: Yhteisöjen osallistaminen tulevaisuuden arkistotutkimuksessa” (2026–2029, Taideyliopiston Sibelius Akatemia, Koneen Säätiö). Itä-Suomen yliopistolla olen etätyöläinen; työpisteeni on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Helsingissä.
Väittelin Helsingin yliopistossa folkloristiikan alalta tammikuussa 2022. Väitöstutkimuksessani (ulkoinen linkki) analysoin aunuksenkarjalaisten itkuvirsien tunteita ja affektiivisuutta sekä poetiikkaa tekstin, musiikin ja tunteen kokonaisuutena arkistoäänitteillä. Monitieteinen tutkimus yhdistää performanssi- ja käytäntöteoreettisia sekä tunne- ja affektiteoreettisia näkökulmia. Metodologisesti tutkimus perustuu teksti-, musiikki- ja äänianalyysiin sekä moniaistiseen havainnointiin.
Kyynekanavat-hankkeessa (2021–2025, Koneen Säätiö, Itä-Suomen yliopisto, PI: Elina Hytönen-Ng) työskentelin yhteistyössä kansanmuusikko, itkijä Emmi Kuittisen kanssa. Tutkimme itkuja esittävänä taiteena ja nykykansanmusiikkina ja pohdimme erilaisia tapoja yhdistää tieteen ja taiteen näkökulmat; julkaisimme muun muassa ääniartikkelin (ulkoinen linkki). Kyynelkanavissa ja Karjalainen näkökulma kansanmusiikkiin Suomessa -hankkeessa (2023–2025, Suomen Kulttuurirahasto, Itä-Suomen yliopisto, PI: Pekka Suutari) olen analysoinut myös nyky-Suomen moninaisia, paikoin ristiriitaisiakin itkuvirsitulkintoja.
Filosofian maisteriksi valmistuin Turun yliopiston folkloristiikasta vuonna 2014. Minulla on myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan koulutus. Kuulun Eloren (ulkoinen linkki) toimituskuntaan ja olen yksi Päivystävä folkloristi -tiedeblogin (ulkoinen linkki) perustajista ja toimittajista.
Ville Hautamäki ([email protected])
Yliopistotutkija tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Tutkimustyö keskittyy data tieteenseen, missä erityisesti tilastolliseen päättelyyn ja syväoppimiseen. Opetan säännöllisesti tilastotieteessä seuraavia kursseja: Data-analyysin todennäköisyyspäättely, Bayes-päättely ja koneoppimisen vuosittainen kesäkoulu. Tutkimuksen sovellusalueina ovat autonomiset järjestelmät, bioinformatiikka, ja puhe.
Ville Paakinaho ([email protected])
Toimin apulaisprofessorina ja tutkimusryhmän johtajana Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä. Tutkimuksemme keskittyy selvittämään, miten tumaproteiinien väliset vuorovaikutukset vaikuttavat geenien säätelyyn syövässä ja kuinka nämä muutokset edistävät lääkeresistenssin kehittymistä. Lisäksi tutkimme näiden proteiinien aktiivisuutta, vuorovaikutuksia ja häiriintynyttä säätelyä myös muissa sairaustiloissa. Tarkempi kuvaus tutkimuksestani löytyy tutkimusryhmäni sivuilta (Paakinaho lab).
Ville Valkonen ([email protected])
Toimin kliinisenä opettajana kliinsen farmasian opintosuunnassa ja tutkimusaiheeni koskevat pääosin lääkitysturvallisuutta ja kliinistä farmasiaa. Toimin puolet työajastani PSHVA:n sairaala-apteekissa kliinisenä opetusproviisorina edistäen yliopiston ja hyvinvointialueen välistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä kliinisessä farmasiassa.
Virpi Kaisto ([email protected])
Olen koulutukseltani yhteiskuntamaantieteen tohtori, YTT. Väitöskirjassani tutkin Suomen ja Venäjän rajaseudun arkielämää ja ihmisten mielikuvia rajasta vuosien 2013 ja 2018 välillä. Myös aiemmissa tutkimuksissani olen tarkastellut ihmisten arkea Suomen ja Venäjän rajaseudulla sekä raja-alueiden aluekehitystä.
Viimeisin tutkimusprojektini oli CHANEBO (Challenges at EU’s North-East External Borders). Siinä tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia Ukrainan sodalla ja Euroopan Unionin (EU) naapuruusohjelmien keskeytymisellä oli ollut EU:n koillisiin ulkoraja-alueisiin. Lisäksi hankkeessa kehitettiin suosituksia siitä, miten koheesiopolitiikka voisi tukea EU:n koillisten ulkoraja-alueiden kehittymistä vahvemmaksi ja kestävämmäksi tulevaisuuden kriisien varalta.