Sulje

Tarkenna hakuasi

Peat&Trees - Suo- ja maaekologian tutkimusryhmä profiilikuva

Peat&Trees - Suo- ja maaekologian tutkimusryhmä

Tutkimusryhmä
02.02.2012 -
Metsätieteiden osasto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta
Tiedot Ihmiset

Ryhmän kuvaus

Esittelykuva ryhmästä Peat&Trees - Suo- ja maaekologian tutkimusryhmä

Peat&Trees -ryhmän tutkijoita. Kuvassa vasemmalta oikealle: Kaisa K. Vainio, Henni Talvikki Ylänne, Eeva-Stiina Tuittila, Egle Köster, Janna M. Barel, Syamili Manoj Santhi, Olivia Kuuri-Riutta, Elisa Männistö. Kuva: Varpu Heiskanen/UEF

Globaalit muutokset ilmastossa, luonnonvarojen- ja maankäytössä sekä kaupungistumisessa vaikuttavat pohjoisiin ekosysteemeihin. Ekosysteemien ominaisuudet ja toiminta muuttuvat, mikä puolestaan vaikuttaa ilmastoon, yhteiskuntiin ja ihmisten hyvinvointiin. Tutkimme ekosysteemien sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin, mahdollisia palautemekanismeja sekä ihmisten ja ekosysteemien välisiä suhteita.

Olemme monitieteinen ryhmä, joka tekee sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Tutkimusryhmämme ylittää tieteenalojen välisiä rajoja ja auttaa jäseniään kehittymään tieteellisellä uralla kannustavassa ilmapiirissä.

Alla kerromme lisää meneillään olevista tutkimusprojekteistamme, kenttätutkimusalueistamme, käyttämistämme laboratoriotiloista sekä yhteistyökumppaneistamme. Kerromme myös uutisia ja ilmoitamme avoinna olevista työpaikoista ja opinnäytetyömahdollisuuksista. Jos sinulla on tutkimusidea tai yhteistyöehdotus, ota rohkeasti yhteyttä!

Tutkimusteemamme

Ilmaston ja maankäytön muutoksen vaikutukset soilla

  • Kasvillisuuteen
  • Mikrobeihin
  • Hiilitasapainoon ja kasvihuonekaasuvirtauksiin (CO2, CH4, BVOC)

Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus

  • Ihmisten suhtautuminen kaupunkimetsiin Suomessa
  • Ihmisten ja puiden väliset suhteet

Tutkimusprojektit

  • ReindeerPaths – Kohti mekaanista ymmärrystä porolaidunnuksen vaikutuksista soiden hiilitasapainoon (http://reindeerpaths-hankkeen sivut)
  • BorPeat – Boreaalisten soiden kuivuminen – vaikutukset ja mekanismit
  • Puut Lähellämme – hanke tutkii ihmisille tärkeitä puuyksilöitä (Puut Lähellämme – hankkeen sivut)
  • Viimeaikaiset ilmaston aiheuttamat muutokset pohjoisten soiden kasvi- ja kuoriamebayhteisöjen lajistoissa ja toiminnallisissa ominaisuuksissa
  • ”Metsäonnellisuusindeksi” – Sosiaalikulttuuriset ulottuvuudet suomalaisissa kaupunkimetsissä.
  • “WaterLANDS – Water-based solutions for carbon storage, people and wilderness (WaterLANDS – hankkeen sivut)
  • ”TurvaHiili” – Heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistaminen – oikeilla kohdevalinnoilla ja hyvillä käytänteillä kohti turvattua maaperän hiilivarastoa ja kohentunutta toiminnallista monimuotoisuutta TurvaHiili-hankkeen sivut
  • ”Rahkasammalen paluu” – Hankkeen tavoitteena on kehittää tehokkaampia ennallistamismenetelmiä, joiden avulla voidaan vähennetään suon ennallistamisessa syntyviä metaanipäästöjä. Samalla vahvistetaan suon hiilivarastoa ja palautetaan sen toiminnallinen monimuotoisuus. (Linkki Maa-ja Metsätalousministeriön hankesivulle.)

Kenttätutkimusalueet

Tutkimusalueemme sijaitsevat Keski-Suomessa lähellä Hyytiälän tutkimusasemaa. Asemalta löytyy laboratoriotiloja sekä majoitusmahdollisuuksia.

Tärkeimmät tutkimusalueemme ovat Lakkasuo ja Siikaneva. Lakkasuolla tutkimme yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa pitkäaikaista koeasetelmaa, jossa vedenpintaa lasketaan ja näin simuloidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia suon kasvilajistoon, biomassan tuotantoon, mikrobiyhteisöihin ja kasvihuonekaasutaseeseen kolmella eri ravinteisuustasolla. Lakkasuo on osa ELTER-, ANAEE- ja INTERACT-verkostoja. Siikanevan sarasuolla (livekamera SN1) ja Siikanevan rahkasuolla (livekamera SN2) tutkitaan muun muassa luonnontilaisen sara- ja rahkasuon kasvillisuutta ja kasvihuonekaasujen vaihtoa, sekä näiden ajallista ja paikallista vaihtelua. Siikanevan sarasuo on osa ICOS-verkostoa, ja siellä toimimme yhteistyössä Helsingin ja Potsdamin yliopistojen kanssa.

Ryhmämme jäsenet ovat tekevät tutkimusta myös Lompolojänkkä-suolla Luoteis-Lapissa, ja Pöyrisjärven erämaa-alueella. Ilmatieteenlaitos ylläpitää pysyviä kasvihuonekaasumittauksia Lompolojänkällä, ja se on myös osa ICOS-verkostoa, minkä vuoksi se tarjoaa erinomaiset puitteet kasvillisuuden ja kasvihuonekaasujen vuorovaikutuksen tutkimiselle.

Laboratoriot

Metsätieteiden osastolla on erinomaiset laboratoriotilat lämpösäädeltävine kasvukammioineen ja juurilaboratorio. (Laboratorion varustelista)

Yhteistyökumppanit

Tutkimusryhmämme on osa Ilmastopakotteet, ekosysteemit ja terveys (CLEHE) -tutkimusyhteisöä Itä-Suomen yliopistossa, Suomen Akatemian lippulaivaprojektia ”Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC” (Atmosphere and Climate Competence Center) ja Euroopan Unionin AnaEE – tutkimusifrastuktuuria. Osallistumme myös ICOS:in kasvihuonekaasujen mittaukseen ja FLUXnet – verkostoon.

Teemme tiivistä yhteistyötä mm. Helsingin Yliopisto, Ilmatieteen laitoksen ja Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa.

Rahoittajat

  • Suomen Akatemia
  • Koneen Säätiö
  • EU Horizon 2020
  • Maa- ja metsätalousministeriö

Ajankohtaista

Yhteistyö

  • Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa – Tekevätkö metsät meistä onnellisempia? 

    Joensuu, Huhtikuu 2023

    Itä-Suomen yliopiston maanlaajuinen kyselytutkimus etsii yhteyttä metsän ja onnellisuuden välillä.

    Metsien vaikutukset ihmisten onnellisuuteen ja hyvinvointiin ovat saaneet paljon tiedeyhteisön huomiota pandemian aikana. Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi kuudetta vuotta peräkkäin. Itä-Suomen yliopiston uudessa ”Metsät ja onnellisuus” projektissa tutkitaan suomalaisen onnellisuuden yhteyttä metsiin. Projektissa kehitetään myös metsäonnellisuusindeksiä.

    Idea syntyi, kun intialainen väitöskirjatutkija Syamili Manoj Santhi oli opiskelemassa Iso-Britanniassa, Bangorissa. Opittuaan kaupunkimetsien tärkeydestä hyvinvoinnille hän oli lukenut uutisia Suomesta maailman onnellisimpana maana, ja alkoi pohtia, mikä merkitys suomalaisten metsäsuhteella on maan onnellisuudelle. Ajatuksesta jalostui ”Metsät ja onnellisuus” projekti, jonka tavoite on lisätä ymmärrystä metsäsuhteen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille.

    Tutkimus toteutetaan verkkokyselynä, jossa vastaajilla on tilaisuus pohtia omaa metsäsuhdettaan. Kyselyyn toivotaan vastauksia sekä suomalaisilta että Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta. Kysely haastaa osallistujat pohtimaan omaa yhteyttään metsiin ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä kiehtovia oivalluksia. Eräs vastaaja kommentoi: “Itse en ole ajatellut tunteita metsässä ollessani, mutta sen (kyselyn) täyttäminen toi näkyville, mitä tunsin”. Ulkomaalaisten vastaukset kuvastavat heidän sopeutumistaan suomalaiseen metsäkulttuuriin. Kysely on saatavilla suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi, ja se on avoinna lokakuuhun 2023 asti.

    Tutkimus lisää ymmärrystämme siitä, missä mittakaavassa ja miten metsät voivat vaikuttaa suomalaisten onnen kokemukseen. Tätä tietoa voidaan soveltaa kaupunkien ja viheralueiden suunnittelussa.

    Lisätietoja ja linkki kyselyyn projektin nettisivuilla.

    Yhteystiedot:

    Väitöstutkija Syamili Manoj Santhi (syamili.manoj@uef.fi), englanniksi

    Tutkija Aino Korrensalo (aino.korrensalo@uef.fi) tai Tuomo Takala (tuomo.takala@uef.fi),

    suomeksi ja ruotsiksi,

    Professori Eeva-Stiina Tuittila (eeva-stiina.tuittila@uef.fi), suomeksi

  • Puut antavat ihmisille välineitä jäsentää ja sanoittaa ihmiselämän perustavimpia vaiheita sekä ihmisen omaksumia arvoja ja identiteettiä. Monitieteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin, kuinka runous ja ihmisten kertomukset kuvaavat puuyksilöitä ja puusuhteita nykypäivän Suomessa.

    Lummaa, K., Vainio, K., Korrensalo, A., Takala, T., & Tuittila, E.-S. (2023). Itseksi puiden kanssa: Identiteettiä jäsentävät puut suomalaisessa nykyrunoudessa ja lempipuuaiheisessa verkkokyselyssä. Elore, 30(1), 34–58. https://doi.org/10.30666/elore.126754

    Lue lisää Eloressa suomeksi (vapaasti luettavissa). https://doi.org/10.30666/elore.126754

    Kaupunkivihreän uskotaan edistävän asukkaiden onnellisuutta. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus pyrkii kokoamaan nykyiset näytöt kaupunkivihreän ja onnellisuuden välisestä suhteesta. Tulokset osoittivat kaupunkivihreän fyysisten mittareiden parantavan mahdollisesti ihmisten onnellisuutta. Kuitenkin näiden yhteyksien vahvuus vaihteli subjektiivisten mittareiden, sosiodemografisten muuttujien ja sosioekonomisten tekijöiden mukaan.

    Syamili, M.S., Takala, T., Korrensalo, A. and Tuittila, E.S., 2023. Happiness in Urban Green Spaces: A Systematic Literature Review. Urban Forestry & Urban Greening, p.128042.

    Lue lisää Urban Forestry & Urban Greening -lehdessä englanniksi (vapaasti luettavissa): https://doi.org/10.1016/j.ufug.2023.128042

    Rahkasammalet valtaavat turvemaita Pohjois-Fennoskandiassa ja Venäjällä. Hiilen näkökulmasta tämä saattaa olla hyvä uutinen: tutkimuksessa esitetään, että rahkasammalen hallitsevuus voi lisätä hiilen sidonnan kapasiteettia.

    Piilo S. R., Gallego-Sala A., Tuittila E-S., Laine A.M., Zhang H., Amesbury M.J., Charman D.J., Garneau M., Sannel A.B.K, Koroleva N., Aquino-López M.A., Kärppä M., and Väliranta M.M. 2023. Consistent centennial-scale change in European sub-Arctic peatland vegetation towards Sphagnum dominance – implications for carbon sequestration. Global Change Biology 29: 1530

    Lue lisää Global Change Biology -lehdessä englanniksi (vapaasti luettavissa): https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.16554

    Bhuiyan R., Mäkiranta P., Straková P., Fritze H., Minkkinen K., Penttilä T., Rajala T., Tuittila E-S., Laiho R. 2023. Fine-root biomass production and its contribution to organic matter accumulation in sedge fens under changing climate. Science of the Total Environment, Vol. 858: 159683

    *

  • 16.12.2022 Väitös: Tiina Törmänen – Bioenergy from forests: Impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles

    FM, MMM Tiina Törmänen väittelee 16.12.2022 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Bioenergy from forests: Impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles”.

    Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Bengt Olsson, Swedish University of Agricultural Sciences, ja kustoksena on Jussi Heinonsalo.

    Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales: https://doi.org/10.14214/df.334

  • 14.12.2022 Kira Ryhdin väitöstilaisuus Helsingin Yliopistossa: Maanalaisten hiiliprosessien vaikutus boreaaliseen mäntymetsikköön.

    Boreaaliset metsämaat ovat yksi suurimmista hiilen varastoista maailmanlaajuisesti, kun taas maahengitys (hiilidioksidipäästöt) muodostaa suurimman hiilivirran ekosysteemistä ilmakehään. Ilmastonmuutoksella voi olla arvaamattomia vaikutuksia maanalaisiin hiiliprosesseihin ja sitä kautta boreaalisten metsien hiilitaseeseen.

    Väitöskirja: https://doi.org/10.14214/df.332

  • FM Elisa Männistö, väitös 2.12.2022: Entistä tarkemmat globaalit mallit kuvaavat suoekosysteemien takaisinkytkentää muuttuvaan ilmastoon

    FM Elisa Männistön suo- ja maaekologian alaan kuuluva väitöskirja Emissions of methane and other biogenic volatile organic compounds from boreal peatlands (Kasvillisuuden vaikutus biogeenisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (BVOC) päästöihin boreaaliselta sara- ja rahkasuolta) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Torben Christensen, Aarhusin yliopisto, Tanska, ja kustoksena professori Eeva-Stiina Tuittila, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.

    Väitöstiedote: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/fm-elisa-mannisto-vaitos-2122022-entista-tarkemmat-globaalit-mallit-kuvaavat-suoekosysteemien

    Väitöskirja: https://doi.org/10.14214/df.332

  • Watmough S., Gilbert-Parkes S., Basiliko N., Lamit L.J., Lilleskov E.A., Andersen R., et al. Variation in carbon and nitrogen concentrations among peatland categories at the global scale. PLoS ONE, 2022: 17(11): https://doi.org/10.1371/journal.pone.0275149

     

    Kuuri-Riutta, O., Väliranta, M., & Tuittila, E.-S. (2022). Literature review on testate amoebae as environmental indicators and as a functional part of the microbial community in northern peatlands. Mires and Peat, 28(28), 1–16. https://doi.org/10.19189/MaP.2022.OMB.StA.2412
    Laine, A. M., Korrensalo, A., & Tuittila, E.-S. (2022). Plant functional traits play the second fiddle to plant functional types in explaining peatland CO2 and CH4 gas exchange. The Science of the Total Environment, 834, 155352–155352. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2022.155352
    Kokkonen, N., Laine, A. M., Männistö, E., Mehtätalo, L., Korrensalo, A., & Tuittila, E.-S. (2022). Two Mechanisms Drive Changes in Boreal Peatland Photosynthesis Following Long-Term Water Level Drawdown: Species Turnover and Altered Photosynthetic Capacity. Ecosystems (New York). https://doi.org/10.1007/s10021-021-00736-3
    Korrensalo, A., Mammarella, I., Alekseychik, P., Vesala, T., & Tuittila, E.-S. (2021). Plant mediated methane efflux from a boreal peatland complex. Plant and Soil, 471(1-2), 375–392. https://doi.org/10.1007/s11104-021-05180-9
  • We have launched our own page in Twitter.
    We will be sharing research updates, paper recommendations, and other science-related content. Follow us!

    We are the @Peatland and Soil Ecology Research Group (Peat&Trees)

    @Forest_Sciences
    @UniEastFinland
     

Avainsanat

Arktiset suot BVOC ekosysteemiekologia fenologia haihtuvat orgaaniset yhdisteet hiilen kierto hiilidynamiikka hyvinvointi ilmastonmuutos kasvien toiminnalliset ominaisuudet kasvihuonekaasut kaupunkimetsät kaupunkipuut luontosuhde maankäyttö maaperän mikrobiologia ojitus paleoekologia pohjoinen luonto porolaidunnus puiden muuttoliike puut Soiden kehityshistoria suoekologia suokasvillisuus suon kaasuvirrat suot

Professorit

Tutkijatohtorit

Väitöskirjatutkijat

Teknikot

Muut ryhmän jäsenet