Erja Laakkonen (erja.laakkonen@uef.fi)
Erja Laakkonen on aikuiskasvatustieteilijä, joka tarkastelee maailmaa kulttuurisesta näkökulmasta. Hän on tutkinut kohtuuden kysymyksiä ekokriisien ajassa ja sitä, kuinka kansalaisliikkeessä rakennetaan ekososialista sivistystä. Aiemmin hän on perehtynyt elämänkulkuun liittyviin kysymyksiin, ja väitöstutkimuksessaan hän keskittyi aikuisuuden määrittelyyn. Menetelmällisesti Laakkonen erikoistunut laadullisiin tutkimusmenetelmiin.
Hanna Partinen (hanna.partinen@uef.fi)
Kirjoitan maankäyttö- ja rakennuslain alaan kuuluvaa väitöskirjaani. Väitöskirjani aiheena on suunnittelutarvealuetta koskevan sääntelyn kehittyminen.
Lisäksi toimin oikeustieteiden tohtoriohjelman koordinaattorina.
Olen aktiivisesti mukana Oikeustieteiden opetuksen kehittämisyksikkö OSKUn toiminnassa sekä laitoksen viestintäasioista vastaavassa tiimissä. Toimin myös oikeustieteiden laitoksen harjoitteluvastaavana ja opetuutorina.
Oikeustieteiden tohtoriohjelma, hallinnollinen koordinaattori:
- Hakuprosessi
- Henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatiminen
- Yleinen jatko-opintojen suorittamista ja rakennetta koskeva neuvonta
- Opintojen hyväksilukeminen
- Valmistuminen: tohtorin tutkinnon hakeminen
Heikki Uimonen (heikki.uimonen@uef.fi)
Olen toiminut kulttuurintutkimuksen professorina Itä-Suomen yliopistossa sekä ACMESOCS- ja B-Air -hankkeiden vastuullisena johtajana. ACMESOCS:issa tarkastelemme kaupunkiympäristössä kuulemaamme medioitua musiikkia sekä siihen liittyen erityisesti taloudellisia, teknologisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka rakentavat yhteistä ääniympäristöämme ja niin sanotun päivittäismusiikin tarjontaa. Keskityn erityisesti taustamusiikin valintaprosesseihin sekä tekijöihin, jotka vaikuttavat musiikkivalintojen taustalla. B-Air-hanke tutkii ja toteuttaa uudenlaista radioilmaisua.
Aiemmin olen tutkinut äänen ja musiikin tallentamista ja välittymistä sekä näiden vaikutusta musiikin kuunteluun, ääniympäristön muutokseen ja tilan äänelliseen rakentumiseen mukaan lukien suomalainen kasettikulttuuri, radioiden musiikkisisällöt sekä elävän ja jokapaikkaisen musiikin muutos. Olen julkaissut yli yhdeksänkymmentä tutkimusartikkelia, toimittanut ja julkaissut toistakymmentä antologiaa ja monografiaa yksin ja yhdessä kollegoideni kanssa. Näitä ovat mm. ovat Acoustic Environments in Change (Järviluoma, Kytö, Truax, Uimonen & Vikman 2009), Radiomusiikin rakennemuutos. Kaupallisten radiokanavien musiikki 1985–2005 (Uimonen 2011) ja Koko kansan kasetti. C-kasetin käyttö ja kuuntelu Suomessa (Kurkela, Kilpiö & Uimonen 2015).
Viimeisin tieto akateemisista julkaisuista ja meriiteistä on luettavissa sivun alalaidasta.
Puhelin 050 345 1900.
Henri Leinonen (henri.leinonen@uef.fi)
Laboratorioni tutkimus keskittyy pääasiassa kahteen aiheeseen: (1) Verkkokalvon homeostaattiseen hermostomuovautumiseen, sen mekanismeihin ja vaikutuksiin näön toiminnan kannalta; (2) kliinisten lääkkeiden uusiokäyttöön verkkokalvorappeumatautien hoidossa. Käytämme silmän verkkokalvoa mallikudoksena hermostomuovautuvuuden, farmakologian ja lääketutkimuksen tutkimuksessa useasta syystä: silmän läpinäkyvyys mahdollistaa verkkokalvon anatomian kuvantamisen kajoamattomin menetelmin; verkkokalvossa on tarkasti piirtynyt kerroksittainen rakenne ja rakenne-toimintahierarkia on selkeä; verkkokalvon hermovälitysjärjestelmä ja fysiologia on samantapainen kuin aivoissa, koska verkkokalvo ja väliaivot kehittyvät samasta massasta sikiön kehityksen aikana. Lisäksi on perusteltua väittää, että kehomme hermostojärjestelmistä verkkokalvon toiminta tunnetaan parhaiten.
Lääkekehityksemme keskittyy G proteiini-reseptoreihin vaikuttavien lääkeaineiden uusiokäyttöön verkkokalvorappeumissa, joihin ei ole olemassa lääkehoitoja. Olemme osoittaneet, että valitsemamme kolmen lääkeaineen yhdistelmähoito hidastaa verkkokalvorappeuman edistymistä merkittävästi tautimalleissa. Hankkeen seuraava tärkeä tavoite on löytää lääkehoitomme terapeuttiset mekanismit, jotta voimme jalostaa hoitostrategiaamme eteenpäin. Mekanistinen tietämys avaisi myös tietä täysin uudenlaisten lääkeaineiden kehitykselle.
Laura Hirsto (laura.hirsto@uef.fi)
Keskeisenä tutkimuskohteena Hirstolla on ollut oppimisympäristöjen tutkiminen oppimisen prosessien sekä opetuksen ja pedagogiikan näkökulmista. Viimevuosina Hirsto on johtanut oppimisanalytiikkaan ja oppimisanalytiikkapedagogiikkaan liittyvää laajaa Business Finlandin rahoittamaa hanketta, jossa on tutkittu perusopetuksen oppilaiden, yliopisto-opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oppimista moninaisen oppimisanalytiikkadatan avulla. Hankkeessa on rakennettu itseohjautuvaa oppimista tukevia oppimisympäristöjä erilaisten pedagogisten lähestymistapojen avulla (kuten ilmiölähtöinen oppiminen ja käänteinen opetus). Tässä tutkimuksessa on tehty kiinteää yhteistyöstä tietojenkäsittelytieteen ja kasvatustieteen tutkijoiden kanssa, ja on hyödynnetty instituutiotasoista dataa ja perinteistä logidataa yhdessä laajennetun oppimisanalytiikka datan kanssa sekä opetuksen ja oppimisen kontekstien observointia ja opettajien ja oppilaiden/opiskelijoiden haastatteluita.
Hirsto toimi pitkään yliopistopedagogisena yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 2015 hän on työskennellyt pääasiassa Itä-Suomen yliopiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla ensin Savonlinnan kampuksella ja sitten Joensuun kampuksella. Vuonna 2020 hänet valittiin kasvatustieteen professoriksi Itä-Suomen yliopiston Filosofiseen tiedekuntaan. Hän on kasvatuspsykologian dosentti Helsingin yliopistossa.
Mervi Niskanen (mervi.niskanen@uef.fi)
Tutkin pääasiassa yritysrahoitusta ja tilintarkastusta erilaisista näkökulmista. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen omistusrakenne, perheomistajuus, hallitusrakenne, verotus ja päätöksentekijöiden sukupuoli.
Mika Saikkonen (mika.saikkonen@uef.fi)
UEF:n tutkimuseettisen toimikunnan sihteeri. Kansainvälisten tutkimushankkeiden valmistelurahoitus. Hankeneuvonta: EU:n rakennerahastohankkeet (ESR/EAKR), EAY-ohjelmat (Northern Periphery and Arctic, Baltic Sea Region, Interreg Europe), CBC-ohjelmat, NordForsk, Maaseuturahasto. Suomi.fi -oikeudet rahoittajien järjestelmiin.
Nina Hakulinen (nina.hakulinen@uef.fi)
FT 2003, Tutkijatohtori 2003-2011, Dosentti ”Proteiinien rakenteen ja toiminnan tutkiminen” 2011, Akatemiatutkija 2012-2017, Yliopistotutkija 2017-
Tutkimusintressit:
– Teollisuusentsyymien rakennetutkimus
– Lignoselluloosan entsymaattinen hajoittaminen
– Metalloentsyymien rakenne ja toiminta
Organometallisynteesi
Tavoitteenamme on kehittää ja tutkia uusien metalliyhdisteiden synteesimenetelmiä ja fysikaalista käyttäytymistä yhdistämällä kiinteästi kokeellisia ja laskennallisia lähestymistapoja. Merkittävä osa tutkimuksestamme sisältää helposti muokattavien valoa tuottavien molekyylien rakennesuunnittelua sekä niiden fotokemiallisten ominaisuuksien muutoksen seuraamista molekyylirakenteen sekä heikkojen molekyylien sisäisten ja välisten vuorovaikutusten funktiona. Perustava tieto rakenne-aktiivisuussuhteista, jota saamme synteesien, teorian ja spektroskopian kautta, mahdollistaa uusien materiaalien optisen ja elektronisen käyttäytymisen säätelyn. Perimmäisenä tavoitteenamme on parantaa materiaalien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, niin että voimme kehittää erilaisia valokemian sovelluksia, kuten kuvaustekniikoita, tunnistusta ja elektroluminesenssilaitteita.