Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille - RAVIT

01.05.2022 - 31.07.2024

Projekti

Julkiset rahavirrat voidaan jakaa valtion ja kuntien verotuksella sekä sosiaaliturvamaksuilla
keräämiin tuloihin ja niiden käyttämiseen julkisiin menoihin. Nämä julkiset menot koostuvat pääasiassa
tulonsiirroista, julkisesta hallinnosta, terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämisestä sekä
elinkeinoelämän edistämisestä. Julkisiin rahavirtoihin voidaan sisällyttää myös valtion liikelaitosten toiminta ja valtiosektorin työpaikat.

Alueiden kehitysedellytysten kannalta merkitystä on ensinnäkin julkisten rahavirtojen volyymilla. Toiseksi merkitystä on sillä, millä perusteella rahavirtoja kerätään eri lähteistä, ja millä logiikalla ne jakautuvat takaisin erityyppisille alueille. Kolmanneksi alueiden kehitysedellytysten kannalta on merkitystä sillä, miten nämä rahavirrat perustellaan. Jälkimmäinen ilmentää ymmärrystämme aluevaikutuksista ja käsitystämme niiden merkityksestä.

Hankkeen päätavoitteena on muodostaa kokonaisarvio julkisten rahavirtojen kohdentumisesta
maaseutu- ja kaupunkialueille ja tutkia niiden kykyä tukea elinvoiman kehitystä ja
yhdenvertaisten kehitysedellytysten toteutumista, sekä antaa välineitä aluevaikutuksen
huomioimiseen. Miten julkiset rahavirrat kohdentuvat kaupunki-maaseutuluokituksella? Miten
julkiset rahavirrat tukevat elinvoiman kehitystä ja yhdenvertaisten kehitysedellytysten
toteutumista? Mitkä politiikkamuotoilut, niiden perustelut ja niiden toimeenpano selittävät
mahdollisuuksien tasa-arvon alueellisia puutteita? Miten politiikkaprosessia ja -muotoiluja sekä
julkisten rahavirtojen osuvuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta voitaisiin parantaa?

Hanke palvelee maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2021–2027. Erityisesti hanke tukee
kokonaisohjelmassa määritettyjen maaseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman parantamiseen
liittyvien toimenpiteiden toteuttamista. Tuloksista on hyötyä myös valtion muussa
säädösvalmistelussa ja suunnittelussa eri sektoreilla. Hankkeen yhteiskunnallisena hyötynä on,
että tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi poliittisen valmistelun, päätöksenteon ja
toimeenpanon perustana sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Hanke on kaksivuotinen ja se toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen
yhteistyönä.