SustAgeable: Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys läpi ajan ja alueiden ikääntyvässä yhteiskunnassa

SustAgeable-hankkeen työpaketissa 5 tarkastellaan ikääntymisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen yhteyttä sekä keinoja, joilla menojen kasvua voidaan hillitä alueellisesti ja koko maan tasolla Suomessa. Pyrimme ehdottamaan tapoja lieventää kustannusten nousua oikeudenmukaisilla tavoilla, jotka edistävät sekä taloudellista että sosiaalista kestävyyttä.

Väestön ikääntymisen odotetaan lisäävän terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menoja, mikä vaarantaa järjestelmän taloudellisen kestävyyden Suomessa sekä kansallisesti että paikallisesti. Väestön ikääntymisestä johtuen terveydenhuoltomenojen BKT-osuuden ennustetaan kasvavan 6,1 prosentista 6,9 prosenttiin vuodesta 2016 vuoteen 2070. Pitkäaikaishoidon menojen kasvu on tätäkin suurempi: niiden odotetaan lähes kaksinkertaistuvan samalla aikavälillä.

Aiemmissa tutkimuksissa on sekä haastettu väitettä iästä terveydenhoitomenojen kasvua selittävänä tekijänä että todettu sen olevan tärkeä tekijä. Tällaiset tulokset ovat kriittisiä politiikan suunnittelulle, kun niitä käytetään tulevien terveydenhuoltobudjettien tason asettamisessa. Tämä tekee ikääntymisen vaikutuksista menojen kasvuun oleellisen tärkeän kysymyksen.

Leinonen Retina Laboratory

Leinonen Retina Laboratory:n tutkimus keskittyy pääasiassa kahteen aiheeseen: (1) Verkkokalvon homeostaattiseen hermostomuovautumiseen, sen mekanismeihin ja vaikutuksiin näön toiminnan kannalta; (2) kliinisten lääkkeiden uusiokäyttöön verkkokalvorappeumatautien hoidossa. Käytämme silmän verkkokalvoa mallikudoksena hermostomuovautuvuuden, farmakologian ja lääketutkimuksen tutkimuksessa useasta syystä: silmän läpinäkyvyys mahdollistaa verkkokalvon anatomian kuvantamisen kajoamattomin menetelmin; verkkokalvossa on tarkasti piirtynyt kerroksittainen rakenne ja rakenne-toimintahierarkia on selkeä; verkkokalvon hermovälitysjärjestelmä ja fysiologia on samantapainen kuin aivoissa, koska verkkokalvo ja väliaivot kehittyvät samasta massasta sikiön kehityksen aikana. Lisäksi on perusteltua väittää, että kehomme hermostojärjestelmistä verkkokalvon toiminta tunnetaan parhaiten.

Lääkekehityksemme keskittyy G proteiini-reseptoreihin vaikuttavien lääkeaineiden uusiokäyttöön verkkokalvorappeumissa, joihin ei ole olemassa lääkehoitoja. Olemme osoittaneet, että valitsemamme kolmen lääkeaineen yhdistelmähoito hidastaa verkkokalvorappeuman edistymistä merkittävästi tautimalleissa. Hankkeen seuraava tärkeä tavoite on löytää lääkehoitomme terapeuttiset mekanismit, jotta voimme jalostaa hoitostrategiaamme eteenpäin. Mekanistinen tietämys avaisi myös tietä täysin uudenlaisten lääkeaineiden kehitykselle.

Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (DATALIT)

Hanke tutkii datan käyttöä ja uusien datapohjaisten päätöksentekotyökalujen kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa ja niiden päätöksenteossa. Kohteena ovat nykyiset käytännöt ja kehityshankkeet sekä niiden institutionaaliset ja yhteiskunnalliset sidokset ja vaikutukset. Yhtenä lähtökohtana on tutkia ja arvioida muuhun kuin yksilötasoiseen profilointiin tähtäävien työkalujen ja mallien hyödyntämismahdollisuuksia päätöksenteossa. Keskeinen tavoite on tunnistaa sosiaalisesti kestävän datakäytön kriteereitä yleisten eettisten periaatteiden luetteloimisen sijasta.

Hanke on osa monitieteistä Helsingin yliopiston koordinoimaa DataLit-konsortiota, joka yhdistää yhteiskunta-, oikeus- ja tietojenkäsittelytieteitä. Hankkeen tavoitteena on kehittää ymmärrettäviä ja luotettavia käytäntöjä ja työkaluja, joilla voi hyödyntää suomalaista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointidataa, sekä edistää datalukutaitoa.

Rahoitus: Strategisen tutkimuksen neuvosto 10/2020–9/2023